Lukijalta: Kirkosta eroaminen ei ole buumi

Kirkosta erotaan kiihtyvällä vauhdilla. Muutamista erittäin väkirikkaista seurakunnista, muun muassa Kallion seurakunnassa Helsingissä, enää alle puolet väestöstä on kirkon jäseniä. Menneen kesän aikana evankelisluterilainen kirkko koki ehkä pahimman tilastotappionsa, kun yli puolet vihittävistä valitsee nyt siviilivihkimisen kirkkovihkimisen sijasta. Onko kyse buumista, eli ohimenevästä muoti-ilmiöstä? Luultavasti ei ole.

Kirkko on jo pitkään itse sahannut ikiaikaista puujalkaansa vanhakantaisilla kannanotoillaan muun muassa homouteen ja naisten asemaan kirkollisissa viroissa. Näin se tulee samalla ottaneeksi kantaa naisten asemaan yhteiskunnassa yleisemminkin. Kehityksen kehittyessä lienee kirkolta jo nyt mahdoton tehtävä vaatia jäseneltään uskoa ylösnousemukseen tai muihin ihmetekoihin.

Ihminen pystyy toimimaan yhteiskunnassa täysipainoisesti ilman mitään kirkon tarjoamia palveluja.

Ihmeellisiä tekoja kirkko on toki tehnyt ihan viime aikoinakin, luettiinhan muun muassa Kotkan kirkoissa ääneen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Ihmeellistä on myös kirkon rahojen käyttö; vain noin 10 prosenttia kerätyistä varoista menee yhteiseen hyvään ja loput käytetään kirkon työntekijöiden massiivisiin palkkakuluihin ja vanhan kiinteistökannan ylläpitoon.

Kirkko perii jäseniltään kirkollisveroa, joka valtion avustamana peritään suoraan pois palkasta. Mikäli tämän sijasta esimerkiksi 60 000 euroa vuodessa ansaitsevalle lähetettäisiinkin seurakunnalta vuosittain vapaaehtoinen 900 euron lasku, voisi maksuhalukkuus olla hieman nihkeää? Pikemmin kuin buumista, tai piikistä tilastoissa, kyse lieneekin luontaisesta kehityksestä. Ihminen pystyy toimimaan yhteiskunnassa täysipainoisesti ilman mitään kirkon tarjoamia palveluja. Tämä koskee myös hautaamista, jonka jokainen maksaa kokonaan itse (kuolinpesä tms.). Maksaa siis, kuuluipa kirkkoon tai ei. Vastoin hyvinkin yleistä harhaluuloa hautausmaiden ylläpito ja hautaustoimi yleensäkin kustannetaan yhteisöverosta, ei siis kirkollisverosta.

Mikko Mannonen, Kotka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet