Lukijalta: Kokemuksia korkeammasta

Ihmisyyteen kuuluu tarve kokea jotain arkea ylempää. Sitä voi löytää uskonnosta, luonnosta tai vaikka taiteesta. Ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäskyt ovat upeaa sanansäilää. Ne kiteyttävät kunkin ajankohdan dramaattisen todellisuuden ja siihen liittyvän vahvan tunnelatauksen loisteliaalla tavalla. Ateistinen Neuvostoliitto oli tuolloin Suomelle kuolettava uhka. Päiväkäsky 10.5.1942 on kunniapaikalla kaikissa Suomen kirkoissa.

Otteita: ”’Suomen äideille! […] Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana […] Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne […] Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi […] suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna VAPAUDENRISTIN. Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.”

Päiväkäskyn ja arvokkaan kunniamerkin ainutlaatuisen huomaavainen ja humaani äitien palkitseminen on harvinaisuus koko maailmanhistorian mitassa. Psykoanalyytikot voivat etsiä tälle hienostuneelle eleelle kaukaisia taustoja Mannerheimin lapsena kokemista perhetraumoista ja pettymyksestä oman avioliiton epäonnistumiseen. Päiväkäskyn sanomasta tulee väistämättä mieleen, että kuinkahan on nyt!

Naapurimme Venäjä uhoaa voimaa. Maahan rakennetaan mahtavia kirkkoja tiiviissä tahdissa. Maa korostaa isänmaan merkitystä. Suomessa avioliiton ja samalla kodin perinteinen käsite on murrettu lakisääteisesti. Kirkosta erotaan massamitoissa. Ateistinen ja uusleninistinen kirjoittelu jyllää. Revitään. Ei rakenneta. Aito koti, uskonto ja isänmaallisuus ovat ahdingossa. Apokalyptiset ratsastajat rymistelevät. Mutta toivo elää. Pandorakin löysi sen lopulta.

Pertti Huhtanen, Kotka