Lukijalta: Kymsoten hotihoidossa tarvitaan parempaa suunnittelua

Kouvolan Sanomissa julkaistiin 11.6. uutinen Kymsoten kotihoidon huonosta sijaistilanteesta. Sairaanhoitajien välittömän asiakastyön vaadetta on nostettu 40 prosentista 60 prosenttiin. Se on sama kuin lähihoitajilla. Kuitenkin osaaminen ja koulutus ovat erilaiset, ja työnkuvat sen myötä erilaiset. Sairaanhoitajille kuuluu enemmän toimistossa tehtävää työtä. Molemmat ammattiryhmät ovat tärkeitä kotihoidossa.

Välittömän asiakastyön määrä tarkoittaa asiakkaan kotona tapahtuvaa työtä, mitä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu. Muu työaika kuluu kulkemiseen asiakkaan luota toiselle ja kirjaamiseen toimistolla, koska kaikkea ei pysty tekemään mobiilisti. Näytteiden ottamista, kuljettamista, lääkehoidon varmistamista, lääkärin kierron jälkeisen tiedon tarkastamista, sen toimeenpanoa ja päivittämistä.

Puheluja tulee pitkin työvuoroa. Esimies ohjaa, että vastatkaa ajon aikana, mutta näin ei voi tehdä lain mukaan meistä kukaan. Eikä Kymsote tarjoa handsfree-laitteita, sillä suurin osa ajaa työajot omalla autolla. Ja autokin toimii osin toimistona ja varastona.

Tehtävää on nyt niin paljon, ettei ruokataukoja ehdi pitää. Ruokatauko on 30 minuuttia omaa aikaa työvuoron keskellä. Lyhimmillään syödään eväät kolmessa minuutissa autossa. Ei siis toimiston sosiaalitilassa tai kahvilassa. Juoda ei kannata, koska muuten pissattaa. Päänsärkyhän siitä seuraa. Miten naisihminen hoitaa asiat kuukautisten aikana, kun ei muutenkaan ehdi vessassa käydä. Tämä ei ole naurun asia, ja oikea vastaus ei ole vain se, että miksette pidä taukoja.

Kotihoidossa on pula ammattihenkilöistä, ja se pahenee koko ajan. Hyvällä suunnittelulla päästään pitkälle. Kuulen tarinoita alueista, joilla työn organisointi ja suunnittelu toimii, ja vastaavia pulmia on vähemmän. Nyt on viimeinen hetki ottaa käyttöön ne paremmat tavat koko Kymsoten alueella.

Helena Paakko,

järjestöasiantuntija, Tehyn Kouvolan aluetoimisto