Lukijalta: Sotiemme yhteinen uhrimieli on myytti

Oikeistolaiset hehkuttavat sotiemme ”uhrimieltä ja yksimielisyyttä”. Yhteinen vihollinen yhdistää yhtä hyvin riitaisan avioparin kuin riitaisan kansan, mutta hehkutus on ristiriitaista.

Repivän sisällissodan ja talvisodan erotti vähän yli 20 vuotta. Välissä olivat oikeiston kuningasseikkailu sekä lapuanliikkeen ja muun äärioikeiston diktatuurihankkeet. Tunnelma lientyi 30-luvun mittaan. Maltilliset porvarit ja sosialidemokraatit alkoivat lähentyä eri aloilla urheilusta työmarkkinapolitiikkaan.

Sen sijaan laitavasemmisto, jota historiallisessa kuvassa kannatti neljäsosa kansasta, oli vuoteen 1945 toimintakiellossa. Esimerkiksi Kotkan kommunistien keulamies, painimestari Adam Malm virui lapualaisaikana vankilassa. Sotaan kelpasi lopulta laitavasemmistokin, vaikka moni porvari kammoksui sellaista.

Periaatteessa joka mies sai palvelukseenastumismääräyksen. Vaihtoehto oli vankila, jopa teloitus. Kysymys kuuluu, mihin tarvittiin pakkoa, jos väite yhteisestä uhrimielestä on tosi.

Sotilaat olivat komennusmiehiä, mikä vie pohjan myös sankarimyytiltä. Aito sankaruus on vapaaehtoista.

Hannu Eklund, Kotka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.