Lukijalta: Työllisyysasteen nousu ei auta elintason nousussa, jos työstä ei saa riittävästi palkkaa

”Parhaillaan käytävien hallitusneuvottelujen ydinasia on talouspoliittisesta linjasta sopiminen”, sanoo Markku Kumpunen pääkirjoituksessaan (KySa 4.5.). Samaa painotti muuan kokoomuksen edustaja, joka puhui asiaan liittyen myös työllisyysasteen nostosta ja korosti että niistä sopiminen on ehto hallitukseen tulemiselle. Toki Ihmisille pitää olla töitä – siitä oltakoon saamaa mieltä.

Epätasa-arvon ongelmia tulee korjata, vaikka työllisyysaste ja talouskehitys ei tällä vaalikaudella nousisi ollenkaan, ja vaikka Kumpusen mainitsema muhiva kestävyysvaje iskisi päälle. Ei dementoitunut monisairas ja ympäristöään ymmärtämätön voi asua kotona, ellei hoito pelaa. Vakavasti sairaan on päästävä laitokseen varallisuustasosta riippumatta. Jotkin tarpeet ovat välttämättömiä, ei harkinnanvaraisia

Työllisyysasteen nousu ei auta elintason nousussa aina sekään, jos työstä ei saa riittävästi palkkaa. Yhdysvaltain esimerkki ei innosta. Siellä on korkea työllisyysaste, mutta myös suuri määrä ihmisiä, jotka tekevät kahta tai kolmea työtä eivätkä silti kykene maksamaan asuntonsa vuokraa; asuvat jaetuissa huoneissa, joutuvat joskus jakamaan sänkynsäkin.

Kaikilla on oikeus päästä päättämään äänestystuloksen mukaisesti sekä valtion että kuntien asioista. Tämä siksi että eri yhteisön asemassa olevat saavat etunsa, ollaan kuitenkin saman veneen matkustajia.

Kansalaisia tulee rohkaista pois alamaisuuden roolista. Eduskuntavaalit osoittivat, että poliittinen kenttä on pirstaloitunut, ei olla pelkästään vasemmistoa, oikeistoa tai keskustaa. Pitää pystyä kompromisseihin. Se mikä voisi olla muutosta on, että eduskunta olisi koolla kuusi vuotta samassa kokoonpanossa, se toisi tarpeellista pitkäjänteisyyttä asioiden hoitoon, kuten soteen.

Markus Malmi, Lappeenranta