Lukijalta: Verrattaessa rantarataa ja itärataa olisi syytä ottaa huomioon Pietarin nopeaan ratayhteyteen jo käytetty raha

Cursorin toimitusjohtaja David Lindström (KS 18.5.) perusteli itäisen rantaradan tarvetta nopean junayhteyden puuttumisella Pietarin talousalueelle. Nopea junayhteys Pietariin on jo rakennettu sadoilla miljoonilla euroilla, ja se valmistui 2010.

Vuonna 2007 Suomessa aloitettiin kaksi rakennushanketta nopean junayhteyden rakentamiseksi Pietariin. Samaan aikaan alkoivat myös Venäjällä vastaavat ratahankkeet. Venäjällä ratayhteydet kunnostettiin suurella rahalla siten, että rataverkko mahdollisti henkilöjunien liikennöinnin yli 200 kilometrin tuntinopeudella Pietarin ja Buslovskajan (Vainikkala) välillä.

Nopean junayhteyden alkuperäinen hankerahoitus vuosiksi 2017 –2010 oli Lahti-Luumäki-välille 185 miljoonaa euroa ja Luumäki-Vainikkala-välille 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Lahti-Vainikkala-välin hankkeelle saatiin TEN-verkkojen monivuotista MAP 2007 –2013 tukea 23,2 miljoonaa euroa. Lisäksi hankerahoitusta nostettiin miljoonilla kesken rakennushankkeen.

Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007 –2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole mukana vielä Venäjän puolen vastaavia ratainvestointeja eikä ranskalaiselta Alstom-yhtiöltä tilattuja 120 miljoonan eurojen Allegro-junia.

Verrattaessa itäistä rantarataa ja itärataa olisi syytä ottaa huomioon Pietarin nopeaan ratayhteyteen jo käytetty raha. Taloudellisesti Itäiseen rantarataan investointi olisi vain jo tehtyjen investointien hukkaamista ja ratarahojen tuhlaamista ilman merkittävää taloudellista lisäarvoa Suomelle tai Pietarin talousalueelle. Itärata sen sijaan hyödyttäisi molempia.

Pekka Korpivaara, kaupunginvaltuutettu (kok.), Kouvola

Kommentoidut