Lukijalta: Yrityksiä pitää nyt kuunnella, hallitus näyttää jämähtäneen paikoilleen

Suomeen on iskenyt konkurssiaalto ja valitettavasti lisää on tiedossa. Samalla pelätään, että yrityksiä siirtyy pois Suomesta maihin, missä on esimerkiksi verotus keveämpää ja logistiikkakustannukset huokeammat. Puhutaan kilpailukyvystä.

Esimerkiksi Lapin matkailuyrittäjät ovat hätää kärsimässä ja siellä monen yrittäjän ja työntekijän pöydästä uhkaa loppua leipä. Sama se koskee monia muitakin yrittäjiä eri puolella Suomea eikä vain matkailuala ole suurissa vaikeuksissa.

Vaikka hallitus hoitikin kohtalaisen hyvin ns. ensimmäisen korona-aallon ja jakoi rahaa ikkunoista ja ovista, jotta estettäisiin yritysten ajautuminen vaikeuksiin ja työpaikat säilyisivät vielä koronan jälkeenkin, niin sillä ei ole tällä hetkellä mitään kunnon visiota siitä, miten taloutta ja työllisyyttä pitäisi hoitaa näin vakavassa kriisissä, missä nyt olemme.

Hallitus näyttää suorastaan jämähtäneen paikoilleen ja siellä toimitaan juuri päinvastoin kuin nyt pitäisi toimia. Esimerkiksi sosiaalidemokraattien leiristä on saanut pitkin kesää kuulla, että veroja pitäisi nostaa ja ainakin polttoaineverotusta jo nostettiin, mikä on myrkkyä monelle yritykselle. Verojen korotuksistako lääkkeet kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen luomiseksi, kun ei edes entisistä työpaikoista pystytä enää pitämään kiinni?

Yrityksille hiljattain tehdyssä kyselyssä paikallinen sopiminen ja työnverotuksen alentaminen olivat ne keskeiset lääkkeet, millä nyt taloutta ja työllisyyttä pitäisi hallituksen hoitaa. Yllätys, me kaikki työssä käyvät maksamme liikaa veroja ja se syö työpaikkoja, kun ei ole tarpeeksi ostovoimaa muusta puhumatta. Suomi kyllä jaksaa maksaa EU:n elvytyspaketista Välimeren maille, ettei siellä tarvitse nostaa veroja, mutta miten on omien laita.

Kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen luomisesta on turha puhua, jos yrityksiä ei nyt kuunnella. Siksipä olisikin tärkeää, että asioista yritettäisiin ensin sopia kolmikannassa siitä, mitä pitäisi tehdä, eli hallitus yhdessä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Jos työntekijäjärjestöille ei käy paikallinen sopiminen, niin sitten päätökset siltä osin valmistellaan yhdessä työnantajien etujärjestöjen kanssa. Suomen taloutta ja työllisyyttä ei voi päästää enää huonommaksi, oli koronaa tai ei.

Vesa Levonen, Kotka