Lukijalta: Miksi Kotkan teknillinen oppilaitos Metsolassa puretaan?

Noin vuosi sitten sain kertoa Kymen Sanomissa näkemyksiäni kestävästä rakentamisesta laajemmin, kiitos siitä. Lähes 90-kymppisenä ikääntyneenä muurarina en voi sulkea silmiäni ympäröivältä maailmalta muun muassa kestävän ja ekologisen rakentamisen uhilta.

Tällä kertaa huolen aiheeni on Metsolassa sijaitseva teknillinen opisto. Tarvitaan hieman historiatietoja. Oppilaitokselle haettiin rauhallista sijaintia pois keskustasta. Paikka löytyi Metsolasta lähellä Langinkoskea. Valtio rakennutti opiston, ja se oli aikanaan 1972–74 Kotkan suurin rakennustyömaa.

Koulua urakoi ensin Valubetoni-niminen urakoitsija Lahdesta, jota kohtasi yllättäen konkurssi. Uudeksi rakennuttajaksi valittiin Rakennusliike Rainio Karhulasta. Rakennusmestari Martti Seppä johti ensin Valubetonissa rakennustyötä ja siirtyi saumattomasti Rakennusliike Rainion leipiin kuten myös muut ammattitaitoiset työntekijät. Valtion virkamiehet valvoivat rakennuksen valmistumista erittäin tiiviisti; normaalia tiukemmin. Jokaisella ammattialalla oli oma valtion valvontavastuuhenkilö.

Toimin itse rakennuksella muurarien etumiehenä. Kaikki väliseinät tehtiin Kahi-tiilestä, joita meni seiniin yli 600 000. Työ oli samalla saumattua puhdasmuurausta. Halusin saattaa kysymykseni myös muiden pohdittavaksi: miksi kestävällä tavalla rakennettu teknillinen oppilaitos puretaan eli saa saman kohtalon kuin Langinkosken lukio? Toiveeni on, että seuraavissa kuntavaaleissa valitaan kestävästä ja ekologisesta rakentamisesta kiinnostuneita valtuutettuja!

Kalevi Etholén, Kotka