Lukijalta: Olemassa olemisen oikeutus

Hannu Eklund hakee itselleen olemassa olemisen tärkeyttä rakentamalla lauseita sieltä ja täältä uskontoon liittyen. Tällaisten lauseenpätkien yhteen punomisella ilman järkevää kokonaiskuvaa saadaan aikaan hämäävä ja petollinen lopputulos, jos lukija tai kuulija ei saa vahvaa taustatietoa asioista.

Leninismi, sosialismi, ateismi ja tämän kaltaiset ”uskonnot” kumpuavat juuri tyhjistä lauseenparsista ja ovat johtaneet maailman suurimpaan ihmiskunnan kokemaan katastrofiin. Mikään muu ei ole tuottanut tuhoa ja ruumiita niin paljon kuin kyseiset opit, puhumattakaan maanpäällisen vaelluksen jälkeisestä katastrofista.

Mikään muu kuin kristinusko ei ole tuottanut sivistystä ja pyyteetöntä hyvää. Kristinuskon nimissä tehdyt pahuudet ovat kuitenkin peräisin ihmisestä eikä Jumalan sanasta. Kommunistit, ateistit ja Leninin sanaan uskovat haaveilevat, että Lenin-setä noutaa heidät Leninin taivaaseen. Minä menen Jeesuksen Kristuksen taivaaseen. Selvittäköön kukin kohdallaan, mitä nämä tarkoittavat.

Ymmärrän, että Eklund on henkilö, joka ei voi sietää mitään itsensä yläpuolella olevaa. Hänellä ei myöskään ole kykyä olla ihmisten johtajana ja antaa oikeasti ihmisille jotakin. Mikä on ateismin lopputulos? Kuolema. Tällainen ihminen, joka ei pysty normaaliin työntekoon eikä sopeutumaan meidänlaiseemme, eikä ilmeisesti minkään muunkaanlaiseen, yhteiskuntaan (sosialistisia yhteiskuntia on kyllä riittämiin), hakee tärkeyttä tai itsepyhitystä yliaktiivisella kristinuskon ja muidenkin uskontojen halveksimisella ja itsensä ylentämisellä. Mistä Eklund saa oikeutuksensa muiden ihmisten vakaumuksen halventamiseen?

Tapio Heino,

Kotka