Lukijalta: Sotessa on kohta diilin paikka maakuntien kesken

Arvostamani HS:n toimittaja Teija Sutinen (HS 30.7.) pohti maakunta-sote-uudistuksen valmistelun viimeisten yhdeksän kuukauden polkua. Vapaasti lainaten Teija kehottaa runttaamaan vaikka kehnommankin uudistuksen läpi tällä vaalikaudella niukalla enemmistöllä. Vaalien, kenties sote-vaalien jälkeinen hallitus voi kumota tai muuttaa hyväksyttyjä lakeja.

Edellisellä viikolla alivaltiosihteeri Päivi Nerg piti (MT 25.7.) 12 maakunnan mallia toiminnallisempana kuin nyt valmisteilla olevaa 18 maakunnan mallia.

Osittaisuudistus olisi parempi kuin ei mitään.

Harri Manskinen (ES 2.8.) pohditutti Kaakkois-Suomen vaalipiirin maakuntien kykyä yhteistyöhön. Huonosti menestyvien ja alunperin liian kapeaharteisten maakuntien yhteen paketointi tulisi olemaan pitkä ja tuskallinen prosessi. Tiedämmehän, kuinka vaikeaa on kriisikuntien kokoaminen yhteen.

Edellisen vaalikauden loppuvaiheissa puolueet kykenivät yhteisymmärrykseen sote-uudistuksen loppuun viemisestä. Hanke kaatui perustuslakifundamentalistien kielteiseen kantaan. Annettiin toki neuvo, miten uudistuksen saa toteutettua.

Uusi hallitus tarttui neuvoon ja keksi panna uudistukseen kyytipojaksi maakuntahallinnon ja soteen valinnanvapauden. Valinnanvapaus on ajateltu toteutettavaksi vasta 2023 ja valinnanvapaus toteutuu omalla painollaan. Muun muassa OP-Pohjola näyttää avaavan omat toimipisteensä kaikki laajan päivystyksen sairaalapaikkakunnille Mehiläisen ja Terveystalon kilpailijaksi.

Olisikohan syytä tutkia Ojalan tai Elon laskuopin mukaisella tavalla suurimman yhteisen tekijän mallia. Yhteisymmärrys sote-uudistuksen tarpeesta on. Erikoissairaanhoito valtion maksettavaksi. Perusterveydenhoidolle laajemmat maksajaharteet ja välillisen kuntaliittomallin sijaan suorilla vaaleilla valittava hallinto.

Olisiko vielä paketoitava tilaaja-tuottaja-malli vaalipiirin kokoisiin alueisiin? Nimitettäköön niitä vaikka lääneiksi. Tällöin esimerkiksi Kaakkois-Suomen läänin toimielimet ostaisivat palveluita liikelaitostettavilta Carealta (Kymenlaakso), Eksotelta (Etelä-Karjala), jolla olisi läänin laajan päivystyksen sairaala, sekä Essote (Etelä-Savo).

Milloinhan suurimpien hallitus- ja oppositiopuolueiden neuvottelijat tohtisivat kokoontua etsimään ratkaisua suurimman yhteisen tekijän mallilla? Teija Sutisen kirjoituksen tavoin alusta kaiken alkaminen lykkäisi taas uudistusta neljä-viisi vuotta. Osittaisuudistus olisi parempi kuin ei mitään.

Iikko B. Voipio, Taipalsaari