Lukijalta: Naisurheilijat eivät ansaitse samaa palkkaa kuin miehet — Työn jäljen kuuluu ratkaista palkka

Naisten jääkiekon MM-kisojen aikana Me Naiset kysyi, miksi naisurheilu ei saa ansaitsemaansa rahaa ja arvostusta. Kuka mittaa oikean määrän? Ranskan MM-kisoissa naispelin ylistys oli herttaisen yksimielistä, kaikki ”hienoo ja upeeta”.

Minäkin kannatan tasa-arvoa, mutta tasapalkka sopii samantasoiseen työhön. Kilpailumaailmassa parhaat ja taitavimmat saavat parhaat liksat. Miksi urheilu olisi poikkeus? Miehiin verrattuna naisjalkapalloilijat ovat harrastelijoita, ja sellaisina pysyvät. Pelin taso eli työn jälki ratkaisee. Arvostus on subjektiivista, kukin arvostaa mitä tahtoo, mutta kaikilla aloilla on huippunsa, ja urheilussa he ovat miehiä.

Tasa-arvopuhe käy myös Ruotsissa. Keskiverto ykköstason pelaaja ansaitsee 10 000 euroa, nainen 1000. Nainen opiskelee tai tekee muita töitä. Samalla kun hän valittaa palkkaeroja, hän joutuu myöntämään, että ei kykene zlatanmaiseen saksipotkuun ja että naisten maajoukkue on poikajunioritasoa.

Nainen voi olla miehen veroinen lähes joka alalla. Näkyvin poikkeus on urheilu, mikä johtuu evoluution tuottamista eroista. Ruumiinrakenne kertoo, että miesvartalo sopii paremmin liikkumiseen ja fyysiseen kilvoitteluun. Se, että urheilu on miehille luontaisempaa, näkyy hyvin vaikkapa poikien ja tyttöjen pallonheittoa seuratessa.

Miksi naisten tulisi saada enemmän, vaikka taso vastaa miesten mutasarjaa? Ei sielläkään rahaa saa. Sitä paitsi pelaajista 90 prosenttia on miehiä, joten naisten huipulle on helpompi päästä. Naiset voivat pelata ihan vapaasti, mutta suhteellisuudentajun säilyttäen.

Hannu Eklund,

Kotka

Luetuimmat