Lukijalta: Maahanmuuttojärjestelyihin hyvän tahdon sijaan järkeä

Turvapaikanhakija tulee hakemaan turvaa etupäässä pysyäkseen hengissä. Maahanmuuttaja tulee töihin, opiskelemaan tai avioituu suomalaisen kanssa omasta vapaasta tahdostaan ja sopeutuu työyhteisöönsä sekä perhekuvioihin, hankkii kielitaidon ja pärjää.

Ongelmat ovat syntyneet turvapaikanhakijoitten kotouttamisesta, ei maahanmuuttajien.

Tärkeintä olisi kartoittaa jokaisen turvapaikanhakijan luku- ja kielitaito sekä kielitaidot.

Turvapaikanhakija on valinnut turvallisen ja avustusmyönteisen maan ottamatta huomioon, että on samalla valinnut sivistysvaltion. Tulijoissa on runsaasti luku- ja kirjoitustaidottomia, myös ammattitaidottomia. Ei voi olettaa, että sopeutuu sivistysvaltion elämään osaamatta lukea ja kirjoittaa edes omalla kielellään tai että ihan itse ryhtyy opettelemaan kielen ja hankkii jopa ammatin.

Jos kerran kantasuomalaisilla on oppivelvollisuus, niin miksei olisi uuskansalaisillakin ikään ja sukupuoleen katsomatta. Aikuislukutaidottomuus johtuu lähtömaan kulttuurista ja jatkuu Suomessa. Kielenoppimisvelvoite olisi hyvä vastine saatuihin etuihin jo yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Itsemääräämisoikeus on hyvä asia, varsinkin jos pystyy elämään oman itsensä varassa, mutta jos tarvitsee muita elääkseen, niin silloin oikeuteen pitäisi sisältyä joustoa, jotta tulos olisi mahdollisimman toimiva.

Kotouttamiseen sijoitettu rahamäärä pitäisi ensisijaisesti ohjata koulutukseen, jossa ammattiopettajat ja mieluummin alkuopetukseen erikoistuneet alkaisivat huolehtia luku-, kirjoitus- ja kielitaidon opettamisesta hyväntekeväisyyden ja vapaaehtoisuuden sijaan. Aapinen, suomalainen lukemaanoppimismenetelmä ja alakoulun kirjat ovat toimivia välineitä alkuoppimiseen sekä koululuokat, jotka olisivat jopa lähellä ja koulujen oppituntien jälkeen tyhjinä.

Tärkeintä olisi kartoittaa jokaisen turvapaikanhakijan luku- ja kielitaito sekä kielitaidot, mutta ainakaan Kotkan maahanmuuttovirastossa eikä työvoimatoimistoissa ole tietoa kaikkien oleskeluluvan saaneittein taidoista, vain vapaaehtoisista kurssilaisista.

Kotkahan toivotti turvapaikanhakijat heti alkuunsa tervetulleiksi, joten Kotka voisi olla ensimmäinen kunta, jossa kotouttaminen järjestetään koulutusperusteiseksi ja toimivaksi, sillä ilman uuskansalaisten luku-, kirjoitus- ja kielitaitoa kotoutuminen ei tule onnistumaan.

Tarvitaan poliittista tahtoa yli puoluerajojen, jotta toimiva sopeutuminen uuteen asuinympäristöön ja sen asukasyhteisöön voisi tapahtua.

Marita Hauhia, Kotka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet