Lukijalta: Uusien monitoimi- tai jäähallihankkeiden sijaan olisi nyt keskityttävä julkisten palveluiden turvaamiseen

Edellinen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten, hallitus ajoi toiminnallaan kunnat talouskriisiin. Julkisten palveluiden taso laskee, kun kunnat ja kuntayhtymät leikkaavat kuntalaisten palvelut minimiin. Kaakkois-Suomen alueella on helppo luetella ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka eivät tule käymään yt-neuvotteluja palvelurakenteidensa leikkaamiseksi.

Edellisen eduskuntakauden aikana valtio leikkasi kuntien valtionosuuksia, imuroi julkisen sektorin lomarahaleikkaukset ja pakotti työmarkkinaosapuolet toimenpiteillään kilpailukykysopimuksen laatimiseen. Nämä toimenpiteet pakottivat ammattiyhdistysliikkeen sopimaan ansiotason leikkauksista, jotka koskivat kipeimmin julkista toimialaa. 30 prosentin lomarahaleikkaukset, työajan pidennys 24 tuntia vuodessa ja työttömyysvakuutusmaksujen siirtäminen työnantajilta palkansaajille tuottivat melkoisen loven työntekijän rahakukkaroon. Edellä mainituilla toimenpiteillä julkisen sektorin työntekijät säästivät keskimäärin yhden veroäyrin kuntien ja kuntayhtymien kassaan.

On harhakuvitelmaa ajatella nykyisen julkisen sektorin henkilöstön olevan tehotonta.

Seuratessani mediassa käytävää keskustelu ei voi kuin ihmetellä, miten kuntapäättäjät painavat paniikkinappulaa henkilöstösäästöjen saavuttamiseksi. Palvelutaso ei saa kärsiä, vaikka henkilöstöä suunnitellaan lomautettavan ja jopa irtisanomisia väläytellään. Miten tällainen yhtälö on toteutettavissa, voidaan kysyä päätöksen tekijöiltä. On harhakuvitelmaa ajatella nykyisen julkisen sektorin henkilöstön olevan tehotonta. Etenkin tukipalveluiden henkilöstömääriä on vähennetty radikaalisti ja palveluja myös ulkoistettu. Henkilöstömenoja ovat myös ostopalvelut, joiden hinnat kasvavat kohtuuttomasti.

On surullista seurata, miten sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden tukipalveluista halutaan säästää sairaiden ja ikäihmisten kustannuksella. Samalla suunnitellaan suuria investointeja monitoimihallien ja jäähallien rakentamiseen. Olisiko nyt uusien hankkeiden sijaan keskityttävä julkisten palveluiden turvaamiseen varhaiskasvatuksen, opiskelijoiden, sairaiden ja ikäihmisten tulevaisuuden turvaamiseksi.

Tulevaisuus ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen, mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää. Kuntien taloudellisiin ongelmiin on valtakunnan hallitus jo tarttunut lisärahoituksen ja valtion osuuksien uudelleen arvioinnin muodoissa.

Kuntien ja kuntayhtymien on vuoden 2020 talousarviolaadinnassa syytä arvioida, millaisiin hankkeisiin verovaroja käytetään ja turvattava kuntalaisten palvelut tulevaisuudessakin.

Hannu Repo, aluepäällikkö, JHL Kaakkois-Suomi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset