Lukijalta: Työttömyysturvan vekkulaportaissa askel ylös voi viedäkin alas

Täytyy todeta, että olen monessa kohdin samaa mieltä kuin Markku J. Kekäläinen mielipidekirjoituksessaan (KySa16.8.).

Työttömyysturvan porrastaminen on yksi esimerkki suomalaisesta työllisyyspolitiikasta, jossa työllisyyttä on pyritty kohentamaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Työttömyysturvan puolella tämä on tarkoittanut sitä, että turvaa on heikennetty suhteessa palkkatyöstä saatavaan toimeentuloon. On ajateltu, että tämä kannustaisi työllistymään. Malli on yksinkertaisuudessaan houkutteleva, mutta siihen pitäisi suhtautua nykyistä paljon kriittisemmin.

Työttömyysturvan porrastamista on Suomessa jo kokeiltu. 80-luvulla ansioon suhteutettua päivärahaa maksettiin ensimmäisen 100 päivän jälkeen 20 prosentilla alennettuna. Sen poistamista perusteltiin pitkäaikaistyöttömien taloudellisen turvan parantamisella. En ole törmännyt tutkimuksiin, jotka olisivat arvioineet silloisen porrastamisen vaikutusta työllisyyteen.

Toinen kokeilu on nyt toista vuotta käytössä ollut aktiivimalli. Se porrastaa työttömyysturvaa 65 maksupäivän jälkeen 4,65 prosentilla. Malli on edeltäjäänsä siis selkeästi maltillisempi. Lisäksi siinä on mahdollisuus hypätä portaan yli olemalla aktiivinen. Maan parhaat tutkijat eivät ole saaneet kerätystä aineistosta irti tuloksia suuntaan tai toiseen. Mallia ollaankin kovaa vauhtia kuoppaamassa.

Työttömyysturvan porrastaminen johtaa käytännössä monimutkaiseen ja vaikeaselkoiseen lainsäädäntöön.

Kun työttömyyttä pyritään hoitamaan työvoiman tarjontaa lisäämällä, herää nopeasti muutamia kysymyksiä. Perustuuko malli oletukseen, että työttömyyden syy olisi nimenomaan työvoiman tarjonnan heikkous? Missä määrin on perusteltua ajatella, että työttömät voisivat tosiasiassa valita työllistymisen ja työttömyyden välillä? Jos jotkut yksilöt voivat näin tehdä, millä perusteella se voitaisiin yleistää koko työttömien jatkuvasti vaihtuvaa joukkoa koskevaksi? Tai jos voivat, niin millä perusteella juuri taloudellinen pohdinta ratkaisisi asian?

Molemmat porrastamisen kokeilut ovat osoittaneet ainakin sen, että porrastaminen johtaa käytännössä monimutkaiseen ja vaikeaselkoiseen lainsäädäntöön. Hajanaiselle ja lähtökohdiltaan erilaiselle työttömien joukolle räätälöidään aina lukuisia poikkeuksia, jolloin toimeenpanosta tulee haastavaa ja turvan käyttäjälle hyvinkin hämmentävää. Sellaiset vekkulaportaat, jossa askel ylös viekin alas.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija, Yleinen työttömyyskassa YTK

Kommentoidut