Lukijalta: Joustava lähikouluverkko osaksi palvelutuotantoa Kotkassa

Kotkan kouluverkon suunnittelussa yksi avainkysymys on alakoulujen lukumäärä. Tähän ei kuitenkaan ole tilatussa kouluverkkoselvityksessä otettu kantaa. Päätöksenteossa päätetään yksittäisten koulujen kohtalosta, jolloin hämärtyy kokonaiskuva siitä, mistä ylipäätään ollaan päättämässä. Selvitys ei anna vastausta tärkeimmälle kysymykselle siitä, monenko alakoulun muodostama kouluverkko Kotkassa tarvitaan ja montako alakoulua Karhulassa tulisi säilyttää?

Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen spatiaalisten optimointien perusteella optimaalinen alakouluverkon koko on Kotkassa maksimissaan 8–12 alakoulua. Tällöin kouluverkosta voidaan puhua vielä lähikouluina keskimääräisen koulumatkan jäädessä alle 1,5 kilometriin. Pienimmillään optimaalinen alakouluverkko voitaisiin Kotkassa muodostaa kuudella alakoululla, mutta tällöin keskimääräinen koulumatka lähestyy jo kahta kilometriä. Kummassakin vaihtoehdossa optimaalisessa kouluverkossa toimisi Karhulassa kaksi alakoulua: toinen Rauhalass tai Hakalassa ja toinen Otsolassa.

Toimintojen kokoamisella kouluihin olisi todennäköisesti mahdollista ylläpitää laajempaa alakouluverkkoa.

Kouluverkkoselvityksessä oppilasmäärien ennuste pohjautuu trendilaskelmaan, jossa väestökehitystä arvioidaan olettaen, että väestökehitystrendissä ei tapahdu muutoksia tulevaisuudessa. Suunnittelun kannalta tarkastelukulma on vaarallinen, sillä muutkin väestökehitysurat ovat todennäköisiä. Vuosien 1980–2017 aikasarja-analyysin perusteella Kotkassa on lasten lukumäärän kasvukin mahdollista 95 prosentin virhemarginaalilla aina vuoteen 2024 asti.

Analyysi viestii, että lasten lukumäärä on vaikeasti ennustettavissa eikä sen muutoksiin voida joustavasti varautua yhdellä väestöskenaariolla. Joustavuutta kouluverkon suunnitteluun voitaisiin hakea eri toimintojen kokoamisella koulurakennukseen. Esimerkiksi avointen oppimisympäristöjen koulurakennus toimisi alustana yhdistyksille ja osallistua lähipalveluiden tuottamiseen asuinalueensa asukkaille. Toimintojen kokoamisella kouluihin olisi todennäköisesti mahdollista ylläpitää laajempaa alakouluverkkoa.

Koulujen toiminnallisuuden laajentamista tukee myös se, että väestörakenteesta johtuen lähipalvelujen tarve ei Kotkassa tulevaisuudessa ainakaan vähene. Kasvava ikääntyvien väestöryhmä tarvitsee entistä enemmän lähipalveluja ja niiden tuottamiseen uusia palveluntuotantoratkaisuja.

Epävarmassa kehitystilanteessa joustamaton yksittäisiin väestötrendeihin tai toimintoihin keskittyvä palveluverkko sitoo ja tuhlaa kaupungin resursseja eikä sopeudu äkillisiin muutoksiin. Siksi kaupungissa tulisi etsiä uusia toimintatapoja nykyisten resurssien joustavalle käytölle. On syytä kysyä, voisiko alakouluverkkoa katsoa laajemmin osana kaupungin muuta palvelutuotantoa?

Olli Lehtonen, dosentti., elinvoimalautakunta (sd.), Kotka