Lukijalta: Maatalouspolitiikan on mahdollistettava tuotannon säilyminen koko Suomessa

Maailmassa on vain kymmenkunta maata, jotka ovat ruoan nettoviejiä. Ihmiskunnan elämä ja yhteiskuntarauha on näiden maiden, sekä toimivien kauppasuhteiden ja logistiikan varassa. Olemme riippuvaisia toisistamme, mutta liika riippuvaisuus tuo mukanaan myös merkittäviä haavoittuvuuksia.

Sanotaan, että Suomi on kuljetusten kannalta saari. Siksi Suomen suunta ei voi olla kohti heikkenevää omavaraisuutta.

Nykyistä enempää ei voi repiä maatalousyrittäjien selkänahasta.

Kiinnitimme KD:ssa huomiota siihen, että hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyksissä ei ollut ainoatakaan kysymystä maataloudesta. Totta toki on, että maataloussektori ei ole pitkään aikaan ollut tärkein työllistäjä, eikä maatalouteen liity juuri nyt suuria intohimoja. Kuitenkin kotimainen ruoantuotanto oli merkittävä vaalikeskustelujen aihe muun muassa ilmastonmuutoksen näkökulmasta, eikä sitä pidä unohtaa vaalien jälkeen. Ei varsinkaan nyt kun vääntö EU:n maataloustukibudjetista jatkuu Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Kyse ei ole pienistä summista. Maatalouspolitiikan on mahdollistettava tuotannon säilyminen kaikkialla EU:n alueella ja myös koko Suomessa. Nykyistä enempää ei voi repiä maatalousyrittäjien selkänahasta.

Yleisesti ottaen EU on valtavan kokoinen alue yhdelle ja samalle yhteiselle maatalouspolitiikalle. EU:n maatalouspolitiikka on sekin ollut tempoilevaa. Suomeen se toi mukanaan lisää byrokratiaa ja suuremmat tilakoot. Nyt pöydällä oleva komission esitys tilakohtaisesta tukikatosta juontanee juurensa joidenkin Itä-Euroopan maiden megatilojen saamiin valtaviin tukiin. Taustalla voi olla jopa hämäräbisnestä maanomistukseen liittyen tietyissä maissa. Mutta suomalaisen maatalouden kehittämiselle tällaisesta katosta olisi vain haittaa. Ristiriitaista on, että Karhisen raportissa ehdotettiin tukileikkuria pienimmille tiloille. Mikä siis on suunta? Isompaa vai pienempää?

Pitkällä juoksulla kannatan sitä, että kansallinen osuus maataloustuista pikemmin kasvaisi. Näin maat voisivat harjoittaa paremmin paikallisiin luonnonolosuhteisiin ja viljelyperinteisiin sopivaa maatalouspolitiikkaa.

Peter Östman, eurovaaliehdokas (kd), Luoto

Luetuimmat

Uusimmat uutiset