Lukijalta: Pyhä sota liitetään kiihkoislamiin, mutta sitä käytiin meilläkin—Suomi valtasi Itä-Karjalaa perustellen sitä Jumalalta saatuna maailmanhistoriallisena tehtävänä

Kuten lehti 16.8. kertoi, alokkaat vannovat yhä uskonnollisen valan, vaikka sodan ja uskonnon liitto on osoittautunut kammottavaksi virheeksi. Pyhä sota liitetään kiihkoislamiin, mutta sitä käytiin meilläkin mottona se, että voitamme, koska Jumala on puolellamme. Viholliset ovat vääräuskoisia tai ali-ihmisiä. Suomi valtasi natsi-Saksan liittolaisena Itä-Karjalaa perustellen sitä pyhänä sotana, ristiretkenä ja Jumalalta saatuna maailmanhistoriallisena tehtävänä.

Jouni Tillin ansiokas teos Suomen pyhä sota – papit jatkosodan julistajina kertoo sotapappien ristiretkiretoriikasta. Se tiivistyi C. G. Mannerheimin surullisenkuuluisassa päiväkäskyssä 1941. Hän kutsui sotilaita pyhään sotaan ja ristiretkelle, eikä ole ensimmäinen sotapäällikkö, joka piti uskontoa keppihevosena.

Sotapapit julistivat Suomen voittajaksi, koska Jumala voittaa Saatanan. Esikuvia haettiin Daavidia ja Goljatia myöten. Epäilijät jäivät paitsioon. Pastori Voitto Viro (sd.) kysyi jo talvisodassa, mitä Jeesus tekisi, mutta ei osannut vastata, onhan myös Raamattu perin ristiriitainen sodan ja rauhan suhteen.

Sodan jälkeen kirkko pelkäsi olemassaolonsa puolesta, miten selittää sotauho parhain päin? Moni pappi tulkitsi, että Jumala kosti moraalittomuuden. Sotilaita kiinnosti hartauksien sijasta kortti- ja uhkapeli. Rappio pesi myös kotirintamalla.

Oikeistolais-uskonnollinen hurmos sodan pyhyydestä ja uhrivalmiista sankareista vaihtui viimeistään Tuntemattomassa sotilaassa sotajermuretoriikaksi. Sota ei ole pyhä, se on katastrofi. Sodan ja uskonnon liitto on aina epäpyhä. Juuri siihen kirkko eksyi.

Hannu Eklund, Kotka