Lukijalta: Veroreformi tarpeen ennen sosiaaliturvauudistusta

Kunnallis- ja kirkollisveroissa on teoriassa 453 erilaista veroyhdistelmää, kun kirkollisverot vaihtelevat yhden ja kahden prosenttiyksikön välillä 0,05 prosenttiyksikön välein ja manner-Suomen kuntien verot vaihtelevat 17 ja 22,5 prosenttiyksikön välillä 0,25 prosenttiyksikön välein.

Kun verotettava tulo jää alle valtion tuloverokynnyksen alarajan 19 500 euroa, sadasta lisäeurosta voi jäädä käteen jotain 82 euron ja 74,50 euron väliltä asuinkunnasta riippuen. Valtionveron verokynnyksenkin ylityttyä tämä kuntakohtainen ero säilyy.

Jos sosiaaliturvaa kehitetään tulovähenteiseksi esimerkiksi brittimallin tai negatiivisen tuloverotuksen mallin mukaan, edellä mainittu jakoverojen erilaisuus pitäisi ottaa huomioon.

Jotta asia ei vielä olisi näin yksinkertainen molemmissa pääverolajeissa, valtion ja kuntien tuloverotuksessa, on omat toisistaan poikkeavat vähennys- ja progressiojärjestelmänsä, mikä syventää tulovähenteisyysongelmaa.

Asiaa monimutkaistaisi pääomatulojen huomioonottaminen tulovähenteisyydessä. Alle 51 600 euron ansiotulojen ansaitsijoiden osalta pääomatulojen veroprosentti on tuloveroprosenttia korkeampi ja mainitun tulorajan ylittäjien osalta alhaisempi.

Tällaisia ongelmia ei ole muun muassa virolaisessa lineaariverotuksessa.

Verotuksen yksinkertaistaminen taitaa törmätä kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen suojaan.

Maakunta- ja soteuudistuksen rahoitusmallissa mainitulla verojärjestelmäongelmalla on myös ikävät vaikutuksensa.

Iikko B. Voipio, Taipalsaari