Lukijalta: Työttömän aktiivimallissa on paljon ongelmia

Eduskunta hyväksyi työttömyysturvan aktiivimallin, jolla on tarkoitus aktivoida työttömiä ja lisätä heidän oma-aloitteisuuttaan työnhaussa.

Tarkoitus on varmaankin hyvä, mutta miten työllistyä, jos avoimia työpaikkoja ei riitä kaikille. Yhteiskunnassa tapahtuva digitalisaatio, automatisaatio ja tekoälyn käyttö tulevat aiheuttamaan työpaikkojen katoamista ja vakavan haasteen työttömyyden torjunnassa. Onko koulutusjärjestelmällämme riittävästi voimavaroja työvoiman jatko- ja uudelleenkouluttamiseksi ja työhön valmentamisen tehostamiseksi?

Miten työ- ja elinkeinotoimistot selviytyvät työttömien aktivoimisen aiheuttamasta työmäärän lisäyksestä? Joutuvatko työttömät aina kolmen kuukauden välein ehkä tarpeettomankin pompottelun ja byrokratian kohteeksi pelätessään samalla työttömyysturvansa mahdollista heikkenemistä? Miten käy niiden työttömien, jotka eivät pääse eläkkeelle, mutta joilla on jokin työllistymistä rajoittava syy kuten esimerkiksi heikentynyt terveys, työhön vaadittavan koulutuksen ja kokemuksen puute tai vaikea elämäntilanne?  Ns. kolmannen sektorinkin mahdollisuus  heidän työllistämisekseen riippuu paljolti julkisen talouden myöntämistä määrärahoista.

Jokainen työkykyinen halunnee tehdä työtä, jos sitä vain on tarjolla, sillä työ on ehkä keskeisimpiä ja tärkeimpiä tekijöitä, jotta ihminen voi tuntea olevansa mukana yhteiskunnan hyvinvointia rakentamassa. Tarjoaako työttömän aktiivimalli enemmän ”keppiä kuin porkkanaa” tilanteessa, jossa työtä, koulutusta tai työhön valmennusta ei ole tarjolla tai jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät jostakin syystä kuten esimerkiksi maantieteellisen etäisyyden takia kohtaa toisiaan?  Kaikista kun ei voi tulla yrittäjiäkään.

Aarno Tamminen, Hamina

Luetuimmat