Lukijalta: Turkiton perjantai muistuttaa turkiseläinten oloista

Kansainvälistä Turkitonta perjantaita eli fur free fridayta vietetään tänä vuonna 29. marraskuuta. Turkittoman perjantain vietto on peräisin Yhdysvalloista jossa turkisten epäeettisyydestä muistuttavaa teemapäivää on vietetty jo vuodesta 1986. Päivän tarkoituksena on haastaa yrityksiä ymmärtämään muotiin liittyvä vastuullisuus sekä kuluttajaa miettimään haluaako tukea eläinten kärsimystä vai valita mielummin eettisempiä vaihtoehtoja.

Suomessa kasvatetaan vuosittain 3—4 miljoonaa turkiseläintä. Suurin osa kasvatettavista eläimistä on naaleja, kettuja ja minkkejä, mutta tarhoilla kasvatetaan myös supikoiria. Turkiseläimillä on samat tarpeet kuin luonnossa elävillä lajitovereilla ja niiden tarhaus on käytännössä domestikoitumattomien eläinten häkkikasvatusta jossa eläinten oikeudet jäävät aina toiselle sijalle.

Olisi perusteltua taata tuotantoeläimille samantasoiset olosuhteet kuin eläintarhaeläimillä.

Turkistarhaus on noussut esiin kiistanalaisen eläintuotannon keulakuvana. Turkiseläinten hyvinvointiongelmat ovat tutkimusten mukaan vakavia. Eläimet kasvatetaan turkistarhoilla ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa joissa eläinten perustarpeet, kuten mahdollisuus sosiaalisuuteen, metsästämiseen, liikkumiseen ja ympäristön tutkimiseen, eivät toteudu. Tarhatuilla eläimillä esiintyy käytöshäiriöitä ja pelkotiloja, apatiaa, pentujen tappamista sekä turkin puremista.

Eläinsuojelulaki vaatii esimerkiksi eläintarhassa elävälle ketulle vähintään 600 neliömetrin laajuisen ulkotarhan, kun aikuisella ketulla on turkistarhalla häkissään tilaa vain 0,8 neliömetriä. Olisi perusteltua taata tuotantoeläimille samantasoiset olosuhteet kuin eläintarhaeläimillä. Talous ajaa kuitenkin turkiseläinten hyvinvoinnin ohi, eikä parannuksia eläinten oloihin haluta tehdä.

Yhä harvempi eurooppalainen hyväksyy turkistarhausta. Turkiseläinten häkkikasvatusta rajoittavat tai sen lopettavat lakimuutokset koskevat jo suurta osaa Länsi- ja Itä-Eurooppaa. Myös useat muodin huippumerkit sekä suuri joukko päivittäismuodin toimijoita on luopunut aidoista turkistuotteista. Kehitys on ollut nopeaa viime vuosina. Taloustutkimuksen viime vuonna toteuttaman kyselyn mukaan suomalaisista 69 prosenttia vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.

Eduskunta on jo vuonna 2013 hyväksynyt maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön, jonka mukaan turkiseläinten kasvatusoloihin tulee tehdä merkittäviä parannuksia. Suomenkin olisi korkea aika käynnistää turkistarhauksen alasajon valmistelu pysyäkseen länsieurooppalaisessa kehityksessä mukana.

Jaana Vanhala,

Kotka