Lukijalta: Villisika-aita ei pysäyttäisi afrikkalaista sikaruttoa

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi selvittää villisika-aidan rakentamisen Suomen ja Venäjän väliselle rajalle afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi. Maallikkometsästäjänä selvitys on aika nopeasti tehty.

Ajatus aidan rakentamisesta on ilmeisesti tullut Tanskasta, jonne rakennetaan aita Saksan vastaiselle rajalle. Aidalle tulee pituutta noin 70 kilometriä. Suomessa aidan pituus olisi vähintään kymmenkertainen, sillä aidan pitää ulottua ainakin Suomussalmen korkeudelle. Maasto Suomen itärajalla on hieman toisenlainen kuin Tanskanmaalla; suota, suppaa, mäkiä, harjanteita, vesistöjä, ojia ja talvisin routa, jota voidaan toki salaojituksilla hallita.

Mitenhän hoidettaisiin Suomen ja Venäjän yhteiset järvet ja Suomenlahti?

Belgiassa on tavattu ASF-tautia. Sen lähin tartunta-alue on 1 000 kilometrin päässä. Taudin oletetaan levinneen Belgiaan muuten kuin villisikojen välityksellä. Aitakaan ei siis estä ASF:n leviämistä. Villisika saattaa kantaa myös E-hepatiittivirusta (HEV), jota on todettu liki 20 prosentissa Saksassa tutkituista villisioista. Toisin kuin ASF, HEV saattaa tappaa ihmisen.

Elintarvikeviraston ohjeistuksen (8/2017) mukaan tarhatun villisian kiinteän aidan materiaalina voidaan käyttää aaltopeltiä, jonka sisäpuolelle on kiinnitetty metalliverkko. Aita pitää upottaa maahan 40 sentin syvyyteen ja korkeuden pitää olla kaksi metriä maanpinnan yläpuolella. Jotta aita toimisi Venäjän rajalla, pitäisi materiaalin olla huomattavasti järeämpää ja syvemmälle upotettua, sillä villisika on tunnetusti kova kaivamaan ja hyvä uimari. Mitenhän hoidettaisiin Suomen ja Venäjän yhteiset järvet ja Suomenlahti? Mökkiteille tulisi lukemattomia portteja ja kuka vastaisi niiden suljettuina pitämisestä?

Entäpä aidan päivittäinen valvonta ja huolto, joka vaatisi vähintään kolme metriä leveän huoltotien aidan molemmin puolin? Aidan tulisi olla aina (24/7) kunnossa, sillä villisian porsas livahtaa hyvinkin pienestä rakosesta ja silloin saattaa peli olla jo menetetty. Pienimmät porsaat sairastuvat herkimmin ja levittävät siten tautia ensimmäisinä. Mahdollisen aidan vuoksi muidenkin eläinten luontainen liikkuminen estyisi. Kannattaa myös huomioida, ettei kookasta karhua pidättele juuri minkäänlainen aita. Suomessahan on jo oma villisikakanta, joka haluttiin tai ei, levittäytyy länteen eikä sitä enää millään pysäytetä.

Jos nyt kävisikin niin onnettomasti, että ASF tulisi Suomeen, niin mikä olisi mahdollisen aidan kohtalo? Jäisikö siitä samanlainen muistomerkki kuin hylätyt poroaidat, joita kukaan ei viitsi poistaa? Näihin aitoihin haavoittuu ja kuolee vuosittain enemmän metsäkanalintuja kuin metsästäjien vuosittainen saalis on.

Kari Taurama, metsästäjä, Lappeenranta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet