Lukijalta: Malttia ilmastopaniikissa—Suomi on jo nyt esimerkki kenelle hyvänsä järkevässä ympäristönsuojelussa

Olenko ainut lopen kyllästynyt päivittäiseen ilmastopelotteluun? Meidänkö suomalaisten on pelastettava maailma syömällä kasviksia ja ajamalla polkupyörällä töihin? Mikä on IPCC ja raporttinsa? Se on YK:n kahden tiedejärjestön perustama paneeli tutkimaan ilmastonmuutosta. Paneelissa toimii kirjoittajia sekä kommentaattoreita, mutta mikä on lopputulema, kun kaikki ovat lähtökohtaisesti samaa mieltä? Siinäpä se!

IPCC:n raporttia on kritisoitu laajalti. USA erosi Kioton sopimuksesta, koska osan tiedemiehistä mielestä puuttuu vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisen toiminnan synnyttämät hiilidioksidi-, metaani- tai kasvihuonekaasut nyt tai tulevaisuudessa aiheuttaisivat katastrofaalista lämpenemistä ilmakehässä tai häiriöitä maapallon ilmastossa. Toisaalta on olemassa runsaasti tieteellisiä todisteita siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on hyödyksi kasvi- ja eläinkunnalle (Wikipedia). Lämpötilan nousun on vain luonnollista pitkä- ja lyhytjaksottaista vaihtelua.

Täällä hoidetaan ja on hoidettu metsiä kestävällä tavalla.

Niin tai näin, vaikka ihmisen tuotoksilla olisikin roolia lämpötilan kohoamisessa, meidän suomalaisten pitäisi nähdä metsä puilta täällä Suomessa. Uusimpana keskustelun aiheena IPCC on nostanut maankäytön. Mielestäni IPCC viittaa vain maihin, joissa metsien hakkuut peltomaiksi ovat satamäärin merkittävämpi ongelma kuin meillä. Toki Suomessakin on hyvä pohtia järkevää maankäyttöpolitiikkaa, mutta ei ehkä ilmastonmuutos tärkeimpänä ajurina.

Suomi voi olla merkittävä tekijä ilmaston muutoksen torjunnassa keskittymällä löytämään tehokkaita keinoja päästöjen minimoimiseksi teknologian avulla. Innovaatiot, tuotekehittely, kansainvälinen markkinointi paitsi hillitsee päästöjä siellä missä niitä oikeasti merkittävästi tehdään. Ne myös luovat uutta teollisuutta ja työtä Suomeen.

Vihreä liike, kiivaat vihreät feministit, rauhoittukaa ja jättäkää turha riitely metsähakkuista ja ilmastonmuutoksesta. Täällä hoidetaan ja on hoidettu metsiä kestävällä tavalla. Ylireagointi hakkuuasioissa sekä kaivoslain veronkiristyksissä siirtää teollisuutta ja työpaikkoja pois Suomesta estäen uusia investointeja. Kun tuotannolle on tarvetta, tehdään tuotanto maissa, joissa teknologian taso on alhainen. Tuhoamme ja saastutamme omien päätöstemme seurauksena maapallon luontoa ja ilmastoa huomattavasti enemmän kuin jos tuotannon olisi annettu tapahtua täällä.

Suomi on jo nyt esimerkki kenelle hyvänsä järkevässä ympäristönsuojelussa. Koettakaamme suomalaisina vaikuttaa saadaksemme varsinaiset saastuttajat vähentämään omia päästöjään, silti pitäen mielessä omat suhteellisen vaatimattomat mahdollisuutemme parantaa maailma.

Hannu Leino, Hamina