Lukijalta: Syksyn työmarkkinakierroksella huomio olisi siirrettävä keskipalkkaisiin, useimmiten ammattityöntekijöiden verotuksen epäkohtiin

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on oivaltanut, että hiipuvan suhdanteen lisäksi tuleva työmarkkinakierros on hyvin ratkaiseva onnistuuko hallituksen työllisyysastetavoite 75 prosenttia vaalikauden kuluessa.

Työehtosopimuskierroksella neuvotellaan tekstikysymyksistä sekä palkankorotuksista. Perinteisesti tekstien merkitys on pienempi. Palkankorotukset tulee funktionaalisen tulonjaon mitoittaa sopimusalan ja oikeastaan yritysten työn tuottavuuden muutoksen rajoihin.

Hyvänä tavoitteena olisi saada palkankorotuksesta tai ylityökorvauksesta puhtaana puolet käteen.

Sikäli kun palkankorotukset ylittävät tuottavuuden muutoksen, se johtaa työttömyyden lisäykseen tai hintojen sekä asiakasmaksujen nousuun.

On syytä pohtia, kuka korjaa varsinaisen hyödyn noin parin palkankorotusprosentin seurauksista. Käytetään esimerkkinä kuntasopimuksen lähihoitajan alkupalkkaa 2 170 euroa kuukaudessa ja siihen teoreettista 50 euron, reilun kahden prosentin palkankorotusta.

Verojen ja pakollisten maksujen jälkeen esimerkin lähihoitajan käteen jäävä määrä palkankorotuksesta olisi 29,45 euroa. Palkankorotukseen kohdistuu 41,1 prosentin suuruiset verot ja maksut. Keskipalkkaisen osalta päädytään jo 46,2 prosenttiin. Ehkei niin tavattoman korkeapalkkaisen, 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan kahden prosentin palkankorotuksesta veroja ja maksuja menee 51,5 prosenttia. Raja-arvona toimii 4 200 euron palkka ja sen palkankorotus, mistä alkaen yli puolet menee veroihin ja maksuihin.

Onko tämä kenenkään esimerkkitapauksen osalta kohtuullista? Maassamme palkansaajien, keskipalkkaistenkin, verotus on kohtuuttoman kireää.

Hallituspuolueet ovat kiitettävän huolissaan pienipalkkaisista ja heidän verotuksestaan. Kaikista pienimmistä palkoista ei mene veroa lainkaan. Pakolliset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut lähtevät juoksemaan liki nollasta.

Huomio olisi siirrettävä keskipalkkaisiin, useimmiten ammattityöntekijöiden verotuksen epäkohtiin. Hyvänä tavoitteena olisi saada palkankorotuksesta tai ylityökorvauksesta puhtaana puolet käteen. Arvonlisävero pitää huolen, ettei yhteiskunta jää osattomaksi. Kevyempi verotus antaisi palkansaajalle enemmän valinnanvaraa kulutukselleen.

Iikko B. Voipio (kok.), Taipalsaari