Lukijalta: Kaikki tarvitsevat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja

Tärkein kysymys, joka meidän jokaisen tulee esittää itsellemme on, että olemmeko kaikki suomalaisia riippumatta siitä, olemmeko itsekeskeisiä kokoomuslaisia, maalaisjärkensä hukanneita kepulaisia, rasistisia persuja, vihreitä kukkahattutätejä, pesunkestäviä kommareita., jeesustelevia kristillisdemokraatteja, väärää äidinkieltä puhuvia RKP:laisia vai suuntansa hukanneita sinisiä ja mitä näitä muita puolueaatteita nyt onkaan.

Herätys! Aikaa rakentavan yhteistyön löytymiseksi ei ole hukattavaksi. Me kaikki olemme sisukkaita suomalaisia. Kuulumme pieneen viisi miljoonaiseen peräpohjolan kansaan, joka on suota tallannut jo satoja vuosia.

Aikaa rakentavan yhteistyön löytymiseksi ei ole hukattavaksi.

Minulla on onnekseni ystävinä kaikkien puolueiden kannattajia. Rikkaita ja köyhiä. Terveitä ja sairaita. Kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia. Tumma- ja vaaleaihoisia. Viisaita ja vähemmän viisaita. Kauniita ja komeita sekä vähemmän kauniita ja komeita. Siistejä ja vähemmän siistejä. Menestyneitä urallaan ja syrjäytyneitä sivuraiteille tippuneita. Vahvoja ja heikkoja. Luetteloidessani ystävieni ulkoisia olemuksia ja muistaessani heidät en voi muuta, kuin tuntea iloa teistä jokaisesta. Elämäni on värikästä ja rikasta.

Olen myös saanut hoitaa työssäni näitä kaikkia luettelemiani ihmisryhmiä ja oppinut ainakin yhden asian. Riippumatta siitä, keitä olemme ja mihin yhteiskuntaluokkaan kuulumme, meistä jokainen on elämän edessä yhtä voimaton silloin, kun siihen astuu sattuma sairaudesta tai avuntarpeesta mukaan. Olemme silloin jokainen heikkoja ja tarvitsemme toista ihmistä sekä yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

En vastusta nykyistä sote-mallia periaatteen vuoksi enkä itsepäisyyttäni. Vaan olen äärimmäisen huolissani kansani jakautumisesta kahtia ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. En usko, että yksikään rikas, menestynyt ja terve ystäväni haluaisi sellaista kehitystä Suomeen, jossa esimerkiksi poikani ei saisi parasta mahdollista apua tai naapurin pappa eläisi vanhuutensa vuodet turvattomuudessa – vaikka sotasankarin kunniamitalit löytyvät kaapista.

Haluammeko säilyttää Suomen hyvinvointivaltiona ja haluammeko kunnioittaa jokaisen suomalaisen perustuslaillisia oikeuksia. Kuuluuko Suomi kaikille?

Lopetetaan riitely, joka muistuttaa jo sisällissotaa ja saa minut pelkäämään, kuinka meidän käy. Nyt tarvitaan suurta johtajuutta ja viisautta.

Voisimmeko kutsua neuvottelupöytään viisaat presidenttimme. Tarja Halosen, Martti Ahtisaaren, Sauli Niinistön ja toivoa, että Mauno Koiviston ja Urho Kekkosen henget olisivat myös mukana. Sillä muuten olen kohta itseni kanssa identiteettikriisissä pohtiessani mitä on suomalaisuus.

Mia Patanen, kansanedustajaehdokas (vas.), Hamina