Lukijalta: Esteettömyysasiat kuuluvat Kotkassa vammaisneuvostolle



Esteettömyysasioista oli hyvä artikkeli 6.1 lehdessä. Ihmettelemme, miksi Kotkan kaupungin vammaisneuvostoa ei mainittu artikkelissa. Siitä sai vaikutelman, että vammaisneuvosto ei tee mitään kaupunkilaisten hyväksi.

Asiaa käsiteltiin Mintressin hankkeen kannalta, mutta esteettömyysasiat kuuluvat vammaisneuvostolle jatkossakin. Esteetön Kotka -projektia toteutettiin vammaisneuvostossa 2003–2012. Asioiden  kartoituksiin ja valmisteluun oli palkattu osa-aikainen projektisihteeri. Työryhmä  otti kantaa esteettömyysasioihin ja antoi lausuntoja kaavoituksesta sekä lupa-asioistakin toimenpide-ehdotuksia myöten. Työryhmän toiminta lakkasi 2013 alusta lukien ja työ siirrettiin virkamiehistä koostuvaan asiantuntijaryhmään. Uutta projektisihteeriä ei enää palkattu asioita valmistelemaan. Esteettömyystyöryhmässä oli vanhusneuvoston edustajat mukana.

Syyskuussa 2016 esteettömyys- ja hissityöryhmä lakkautettiin. Tehtävä palautettiin taas vammaisneuvostolle, mutta ryhmää ei voitu perustaa entiseen malliin, mikä aiheutti polemiikkia vammaisjärjestöjen taholta. Myös vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto toivoivat, että työryhmä saataisiin perustettua uudelleen.

Uusi kuntalaki ei antanut vammaisneuvostolle lautakunnan päätäntävaltaa vaan toimitaan vaikuttamisneuvostona niin, että aloitteita tehdään ja lausuntoja annetaan muiden päätettäviksi. Neuvosto toimii Kotkan kaupunginhallituksen alaisuudessa.

Esteettömyysasioita käsitellään neuvoston kokouksessa omana pykälänään, joista Hannele Tolosen mainitsemat madalluksetkin valmistellaan kokouksessa saadun palautteen  mukaan. Tiedon saanti korjattavista asioista olisi toivottavaa vaikuttamisen kannalta.

Esteettömyysasiat ovat varsin laaja kokonaisuus, joista tekstissä mainittiin kulkuun liittyvät parannukset. Asenteita parantamalla voi pienilläkin summilla korjata tilannetta kuten jutussakin kerrottiin.

Kuuloliitolla on vuoden teemana myös esteettömyys, joka on tärkeä asia myös kuulovammaisille, jotta samat mahdollisuudet olisivat kaikilla nauttia vapaa-ajan toiminnoista teatterissa, konserteissa  ja muissa tilaisuuksissa. Induktiosilmukat ja tekstitys parantavat eri ohjelmien seurantaa kuulolaitteen käyttäjille. Aistivammaiset  usein unohdetaan, kun asioista päätetään. Värien, opasteiden ja kuulutusten vaikutusta ei ole riittävästi huomioitu.

Vuoden alusta tuli voimaan asetus rakennuksen esteettömyydestä, joka on varsin kattava rakentamiseen ym liittyvistä normeista. Mielestämme kaikkien, jotka esteettömyyden hyväksi toimivat, tekevät arvokasta työtä. Yhteistyöllä on voimaa jatkossakin.

Leena Heino vammaisneuvoston puheenjohtaja, Jarmo Kangas varapuheenjohtaja