Kolumni: Helteillä palataan kohti normaalia – Osalla henkilökohtainen hyvinvointi ja ostovoima ovat jopa lisääntyneet etätyön aikana

Kymen Sanomat

Kolumni: Helteillä palataan kohti normaalia – Osalla henkilökohtainen hyvinvointi ja ostovoima ovat jopa lisääntyneet etätyön aikana

Näin kovilla helteillä ymmärtää hyvin, miksi lämpimissä maissa on historian saatossa vietetty siestaa. Kuumimpaan aikaan päivästä tuntuu ajattelu hidastuvan ja hienoinen kärttyisyys häiriötekijöitä kohtaan nostaa päätään. Tosin siestan alkuperäisestä syystä ollaan eri mieltä; eihän levolle käydä aivan päivän kuumimpaan aikaan. Suomalainen ajattelee tehokkaasti ja vähän tympeästi. Kun työt tehdään vauhdilla yhteen putkeen, pääsee töistä eroon nopeammin ja illalla on enemmän vapaa-aikaa. Kun helteet yhdistetään yleistyneeseen etätyöhön kotikonttorilla, tuskin monessa organisaatiossa ylletään vuoden huipputuloksiin.

Etätyö sinänsä lisännee monen henkilökohtaista tuottavuutta. Etätyössä työmatkoihin ei mene aikaa ja lakisääteisen kahvitauon aikana voi laittaa vaikka pyykkikoneen pyörimään, jos se voimaannuttaa työntekijää kahvikupillista paremmin. Miksi tällaisen pienen kotipuhteen tekemistä työpäivän lomassa pidetään usein häpeällisenä, jos se lisää henkilökohtaista kokonaistuottavuutta? Työn ja arjen sujuva nivoutuminen yhteen lisää tutkitusti työntekijän sitoutuneisuutta työhönsä. Ei toimistollakaan kukaan tuijota sorviaan täysin herpaantumatta koko työpäivää. On muutaman sanan vaihtamista kollegoiden kanssa, hetken verkastelua hyllyjen täyttämisessä tai sosiaalisen median vilkaisua ennen seuraavaa työtehtävää. Lorviminen tai tyhjäkäynti ovat sitten asia erikseen. Ne eivät kuulu mihinkään työhön.

Erittäin korkealle arvostan niitä, jotka kuluneen kevään aikana ovat joutuneet tekemään työnsä normaaliin tapaan, vaikka mieltä on painanut pandemiatilanne. Etätyötä eivät kaikki ole voineet tehdä, eivätkä tee jatkossakaan.

Ruotsissa rajoitukset ovat olleet löyhiä ja markkinat saaneet jyllätä, mutta talous on silti kärsinyt pahasti. Tästä näkökulmasta Suomen ankarampien rajoitusten tie on ollut oikea.

Tutkimuslaitoksilla on työnsarkaa pohtia sitä, onko lisääntynyt etätyö ollut verottajan kukkarolle ja kansantaloudelle hyväksi. On tärkeä pystyä erottamaan etätyön hyödyt ja haitat ja pandemiatilanteesta seurannut isku markkinoille. Kiinnostavaa on se, että Ruotsissa markkinat ovat saaneet jyllätä ja Suomessa rajoitukset ovat olleet tiukat. Silti Ruotsin talous on kärsinyt pahasti. Ihmisten huoli on heijastunut markkinoihin mahdollisia rajoitustoimia tehokkaammin. Kansantalouden näkökulmasta rajoitustoimien rooli on ollut pieni. Tästä näkökulmasta Suomen tie on ollut oikea.

Osalla henkilökohtainen hyvinvointi ja ostovoima ovat jopa lisääntyneet. Sairauspoissaolojen voi olettaa vähentyneen. Sen sijaan uuden innovointi ja yhtenäisen organisaatiokulttuurin rakentaminen lienevät kohdanneen haasteita hidastuneen liiketoiminnan rinnalla.

Oma kulutukseni on lisääntynyt retkeilykaupoissa, päivittäistavarakaupoissa ja urheilutarvikeliikkeissä. Rinkassa on uusi teltta ja ruokaa on kulunut. Polttoainetta on mennyt vähemmän. Kotimaiset yritykset ja paikalliset yrittäjät ovat olleet mielessä kestäviä kulutusvalintoja tehdessä. On ilahduttavaa, että yrittäjät uskaltavat katsoa nyt eteenpäin. Kolme neljästä Kotkan keskustan yrityksestä toteaa pandemian koetelleen liikevaihtoaan, mutta yli 90 prosenttia uskoo toipuvansa jaloilleen. Tämä on erinomainen asia. Kaupankäynti on vilkastunut ja arki palannut. Kesästä saa nyt iloita.

heidi.ekdahl@kymensanomat.fi

Uusimmat uutiset