Kolumni: Mökkiloma lataa röllipeikkomaisen villasukkatassuttelijan akut

Kolumni: Mökkiloma lataa röllipeikkomaisen villasukkatassuttelijan akut

Kymmenen vuoden ajan minulla ja miehelläni on ollut oma kesämökki pienen kylän laidalla Pohjois-Savossa. Hektisen ja hyvin sosiaalisen toimitustyön lomassa pitkät viikonloput ja lomaviikot järven rannalla ovat kuin hyppy toiseen maailmaan.

Mistään ei kuulu ihmisten ääniä, tuuli suhisee puissa ja järvellä huutelevat kuikat. Illalla rantakaislikkoon kaartaa kurkipariskunta, joka häipyy paikalta vasta aamun valjettua. Loppukesästä joutsenperhe esittelee ylpeänä jälkikasvuaan ja hiljaisuus saa illalla seurakseen täydellisen pimeyden.

Mökillä ei tarvitse miettiä pukeutumista tai ulkonäköään, mitä nyt ruokakauppaan lähtiessä tulee vilkaistua peilistä, ovatko hiukset jo kuin Rölli-peikolla. Mökkihöperöiden Facebook -ryhmässä jaetut kuvat todistavat, että suomalaiset kesämökit kätkevät uumeniinsa muitakin vanhoissa collegehousuissa, kulahtaneessa t-paidassa, villasukissa ja ”crockseissa” hiippailevia mökkiläisiä.

Lomalla kiire katoaa, jos ei satu edustamaan sitä ihmislajia, joka tekee mökistään työleirin. Mökkeilyn rauhallisemmin ottavat suomalaiset voivat tuijottaa ikuisuuksia edessään avautuvaa järvimaisemaa ja nuotiossa rätisevää tulta. Hiljaisuuden rikkovat vain hillokseen heitettävien klapien aiheuttamat tuprahdukset ja makkarankuorien poksahdukset.

Vaikka mökillämme ovat sellaiset ylellisyydet kuin sähkö ja juokseva vesi, ei siellä ole esimerkiksi kahvinkeitintä tai mikroaaltouunia. Suurin syy laitteiden puuttumiselle on se, että pienessä mökissä ei ole niille tilaa, mutta olen myös julistanut, ettei mökillä saa koskaan olla niin kiire ettemme ehtisi odottaa purujen laskeutumista kahvipannussa. Jos haluaa ottaa kahvihetkensä oikein rauhallisesti, voi sytyttää tulet rannan nuotiopaikalle ja keittää nokipannukahvit.

Mökkiloman lataamilla akuilla oli hyvä palata takaisin tähän tietokoneen ääreen.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien verkkotoimittaja.

Uusimmat uutiset