Kolumni: Päivän hyvään tekoon ei vaadita paljon — Joko teit omasi?

Kolumni: Päivän hyvään tekoon ei vaadita paljon — Joko teit omasi?

Totta tai ei, tarina herättää ajatuksia: Kanadalainen mies päätti olla riistämättä henkeä itseltään, koska edellinen asiakas oli maksanut hänen kahvinsa valmiiksi. Miehen tarkoitus oli käydä viimeistä kertaa kahvilla, mutta suunnitelma muuttui tuntemattoman henkilön yllättävän ystävällisyyden jälkeen. Samana päivänä mies päätti jatkaa elämäänsä ja jakaa ystävällisyyttä edelleen, tekemällä jotakin mukavaa jonkun toisen hyväksi.

Yhtä mullistavaa kokemusta ei tarvita. Ajatus maksaa kahvilassa seuraavan asiakkaan kahvi valmiiksi on yksinkertaisuudessaan hauska ele. Mukavalta tuntuu juuri anonyymius: huomionosoituksen tarkoituksena ei ole saada kiitosta eikä jäädä odottamaan vastalahjaa tai -palvelusta. Parasta auttamista on pyyteetön toisen huomiointi. Itse asiassa ainakin suomalaisille sopivalta tavalta tuntuukin tehdä hyvää niin, ettei kukaan pääse näkemään, kuka kahvin maksoi.

Hymyile jokaiselle vastaantulijalle, poimi roska päivässä, tervehdi sinulle tietä antavaa autoilijaa. Hyvää tekemisen tapoja on niin monia kuin tekijöitäkin.

Kerran lounaan jälkeen kadulla työkaverini pysäytti kaksi vastaan tulevaa iäkästä rouvaa ja kehui näiden ulkonäköä: ”Nyt on tässä niin komean näköiset rouvat, että pakko pysähtyä kehumaan!” Kyllä, tyylikkäitä olivat villakangastakeissaan ja hatuissaan. Itselle ei silti tullut mieleenkään pysähtyä sitä kertomaan. Miksei?

Ystäväni kävi ennen joulua kampaajalla ja ollessaan maksamassa sai kuulla edellisen asiakkaan maksaneen seuraavan käynnin. Tämä anteliaisuus päätyi Facebookin, jossa ystävä kertoi yllättyneensä liikutukseen asti.

Moni tarvitsee hyvän tekemiseen vain pienen rohkaisun. Yksi esimerkki on kotkalainen, yli 8 000 jäsenen Facebook-ryhmä Positiivisen palautteen vallankumous, jossa päivittäin kerrotaan erilaisista hyvistä kokemuksista. Jos ei muuten keksi omaa päivän hyvää tekoa, voi sieltä käydä hakemassa vinkkejä.