Kolumni: Ja aika kuolla

Herään aamuyöllä ja käännyn varovasti, etten potkaise koiraa vahingossa. Istun sohvalle ja kuulen miten vuodevaatteet kahisevat. Tuletko perässäni? Et tietenkään, talo on taas kuolemanhiljainen. Moppi on unohtunut eteisen lattialle, ja pyyhkäisen pahimmat pölyt mennessäni. Lipaston alle täytyy kurkistaa ensin. Kävelen sisäpihalle, sytytän savukkeen. Näen nousevan auringon ensimmäiset säteet, niiden punaa vasten piirtyvät pihakoivut. Minulla on kylmä sitä kauneutta katsoessani. Mitä kylmästä. Tyhjyys ammottaa avaruuden laidoilla ihan samoin kuin minussakin.

Palaan sisään, keitän kahvit. Ottaessani maitoa huomaan vain sen, mitä jääkaapista puuttuu. Istun sohvalle ja selaan turtana nettiä, uni ei enää tule. Vihdoin olen kuulevinani, miten lattialaudat narahtavat ja ehdin ajatella, että hyppäsit sängystä, kunnes taas muistan. Mielessäni kertaan eläinlääkärin sanoja.

Annan itkun tulla.

— Katetri ei ole kunnolla suonessa, tämä voi näyttää pahalta.

Verkkokalvoilleni on piirtynyt kuva siitä, miten valtava piikki työntyy pieneen koiransydämeesi. Korahdat, silmät kääntyvät ympäri. Nukuit jo syvää unta, mutta sitten olet poissa, lopullisesti. Pyydän, että saan jättää kaiken sinusta muistuttavan klinikalle. Pannankin ehdin heittää roskakoriin. Käännyn ovella vielä kerran ja kaivan sen täristen takaisin, tuoksu on tuttu. Annan itkun tulla. Tulen kaipaamaan ikiuskollista lemmikkiäni valtavasti.

Tiedän, etten murehdi ainoastaan koiran odotettavissa ollutta, armahtavaa kuolemaa. Kaikki minua koskettaneet menetykset kulkevat kerrostumina sisälläni ja suru on kuin sipulin kuorimista, kyyneleitä myöten. Se on myös elämän kallisarvoisuuden ymmärtämistä. Kaikkien on kerran lähdettävä viimeiselle matkalle ja jotkut joudumme hyvästelemään ennen aikojaan. Kuolema ei ole kamala asia, vaan elämättä jäänyt elämä.

Essi Kesti Kirjoittaja on Kymen Sanomien toimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.