Salpalinja jatkuu Kymenlaaksosta Etelä-Karjalaan

Kymen Sanomissa julkaistiin 2.10. kirjoitus ”Salpapolku halutaan nostaa matkailukohteeksi”. Jutussa Virolahden bunkkerimuseon pääopas Erkki Rikkola pitää tärkeänä Salpapolun kunnostamista. Rikkola tuo haastattelussa esiin Virolahden ja Miehikkälän alueella kulkevan Salpapolun tarpeellisia parannuksia kuten reittimerkkien uusimista, uusien korsujen käyttöönottoa sekä itse reitin kehittämistä sellaiseksi, että pitkän reitin lisäksi kävijöille olisi tarjolla myös lyhyempiä rengasreittejä.

Mainintaa reitin pohjoispäästä tai Salpalinjan jatkumisesta kohti pohjoista Suomea ei tässä jutussa ollut. Haluamme tuoda esille paitsi Etelä-Karjalan myös Kymenlaakson kannalta tärkeän tavoitteen.

Nyt kun Kymenlaakson puolella on vireillä Salpapolun kehittäminen, olisi hyvä käynnistää yhteistyö maakuntien kesken yhtenäisen reitin aikaan saamiseksi Lappeenrannan kaupunkiin asti. Kymenlaaksosta on myös avattu keskustelu laajemmasta Salpalinjan matkailullisesta tuotteistamisesta. Tämä edellyttää laadukasta retkeilyinfraa; infotauluja, polkuviittoja, taukopaikkarakenteita ja korsujen turvarakenteita reitin varrella oleviin kohteisiin.

Lappeenrannan, Luumäen ja Lemin kuntien alueella kohteet on kartoitettu ja Salpalinjan reittisuunnitelma laadittu aiemmissa hankkeissa muutama vuosi sitten. Ylämaan Hostikalla ja Lappeenrannan Rutolassa pääsee tutustumaan Salpalinjan kohteisiin, mutta näitä ja muita matkailullisesti potentiaalisia kohteita yhdistävää reittiä ei ole saatu toteutettua.

Salpalinja on, etenkin työntekijämäärällä mitattuna, itsenäisen Suomen suurin rakennushanke, joka ansaitsee tulla tunnetuksi ja kaikkien helposti löydettäväksi kohteeksi. Salpalinja tarjoaa jännittäviä retkikohteita ja reittejä sekä alueen asukkaille että matkailijoille huikeita tarinoita, jotka kannattaa hyödyntää. Yhtenäinen maastoon merkitty reitti Suomenlahdelta Lappeenrantaan rengasreitteineen olisi vetovoimainen matkailutuote ja toisi kysyntää monenlaisille matkailupalveluille.

Hanna Ollikainen, Mari Matikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.