Kolumni: Pääministerin päällystakki

Presidentti Mauno Koivisto haudattiin torstaina. Koivistoa on julkisuudessa muisteltu lämpimästi ja hänen elämäntyötään on kiitetty. Olen pohtinut, millainen sävy puheissa mahtoi olla Urho Kekkosen kuoleman aikaan.

En käytännössä muista Kekkosen kaudesta muuta kuin virasta luopumisen sairauden vuoksi. Muisteluissa varmasti ylistettiin hänen työtään Suomen puolueettomuuden vaalijana, niin kuin oli virallisesti tehty jo vuosikymmenien ajan, mutta kuinka moni oli aidosti surullinen?

Muistan Koiviston vakaana hahmona, jonka mukaan ei nimetä oluita, mutta johon ihmiset luottivat.

Kekkosesta kerrotaan monenlaisia hyväntuulisia anekdootteja eräretkiltä ja kanssakäymisestä tavallisen kansan kanssa. Toisaalta jälkipolvet ovat oppineet tuntemaan toisen puolen: itsevaltiaan elkeet, naisseikkailut ja eri mieltä olleiden sysäämisen marginaaliin.

Koivisto herättää toisenlaisia mielikuvia. Isäni kertoi muistonsa noin vuodelta 1980. Hän oli kävellyt Helsingissä yllään halpa, Tšekkoslovakiassa valmistettu takki. Hänen ylittäessään siltaa Koivisto oli tullut vastaan. Tuuli oli nostanut tämän takin helmaa ja isä oli sen vuorista huomannut, että tulevan presidentin takki oli saman valmistajan tuote kuin hänen omansa. Koivisto oli tuolloin Suomen pääministeri.

Itse muistan Koiviston vakaana hahmona, jonka mukaan ei nimetä oluita, mutta johon ihmiset luottivat. Tämä korostuu, kun ajattelen kaikkia hänen jälkeensä tulleita päättäjiä: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä oudompia hahmoja vallan kammareissa oleskelee. Tietenkään kaikkea ei ennen kerrottu julkisuuteen samalla tavalla kuin nyt, mutta ei tässä pelkästä tilastoharhasta voi olla kyse.

Koivistoa muistellessaan moni varmaan tuntee kaihoa selkeämmän aikakauden perään, jolloin poliitikoilla oli arvovaltaa, sodat olivat kaukana ja maailma oli pääosin jakautunut vain kahteen toisiaan kyräilevään blokkiin.

Kimmo Puhakka Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän verkkotoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.