Kolumni: Kun ihmisarvosta tuli ääriajattelua

Vuonna 1948 koko maailma oli järkyttynyt. Toisen maailmansodan kauhuja oli jo alettu käsitellä Nürnbergin oikeudenkäynneissä, joissa selvisi niiden hirveyksien laajuus, joilla alempirotuisina pidettyjä kidutettiin.

Ihmisiä oli tapettu kaasulla, ja heille oli tehty sairaintakin mielikuvitusta järkyttäviä kokeita. Tohtorit keräilivät huvikseen pääkalloja siinä sivussa, kun leikkelivät ihmisiä ilman anestesiaa ja vertailivat erilaisten kemikaalien ja tartuntatautien vaikutusta uhreihinsa.

Terrorin on tarkoitus murentaa valtarakenteita herättämällä pelkoa.

YK hyväksyi tuolloin kolmannessa yleiskokouksessaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, koska näitä tekoja pidettiin niin raakalaismaisina, että ne järkyttivät ihmiskunnan omaatuntoa.

Julistuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Kun joku hullu keksi ajaa Tukholmassa tavaratalon seinään ja tapausta alettiin tutkia terrori-iskuna, täyttyi sosiaalinen media huokauksista.

— Milloin meillä Suomessa silmät aukeavat?

Vähän aiemmin samalla viikolla Syyriassa hyökättiin siviiliväestön kimppuun hermokaasulla. Kuolonuhreja oli kymmeniä, mutta heidän peräänsä ei kukaan enää kysellyt.

Huokailijoilta unohtui, että terrorin on tarkoitus murentaa valtarakenteita herättämällä pelkoa. Pelko on ase jolla terroristit, niin ryhmät kuin yksittäiset mielenvikaisetkin, pelaavat.

Pelko kuiskii korvaan, että jokainen vähänkin kantasuomalaista tummempi on potentiaalinen kajahtanut kuorma-autokuski. Pelko saa unohtamaan, että pakolaiskriisi ei ole terrorin syy, vaan seuraus. Kun pelko kasvaa tarpeeksi suureksi, demonisoidusta ihmisryhmästä voi alkaa valmistaa vaikka lampunvarjostimia.

Vuonna 1948 maailma huusi, että ei koskaan enää. Missä on veljeyden henki nyt?

Kirjoittaja työskentelee Kymen Sanomien toimituksessa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.