Kolumni: Hakataan, ei hakata

Luonnonsuojelijana pidän itseäni keskivertona. Lajittelen tunnollisesti paperit, lasit ja metallit sekä kompostoin biojätteet. Villiä luontoa suojelen käymällä siellä vain harvoin. Pysyttelen enemmän asvaltilla. Paheitakin on. Ajan dieselautolla, mikä pian lienee jo rikos, sekä välillä lennätän itseni ulkomaille.

EU:ssa on halua rajoittaa metsänhakkuita Suomessa. Meillä hallitus ja metsäteollisuus ovat lobanneet lisähakkuiden puolesta. Ympäristönsuojelujärjestöt ja tutkijat taas ovat rajoitusten kannalla. Keskivertoluonnonsuojelija on kahden vaiheilla siitä, kumman kannalle asettuu.

Miten öljyntuotantoa rajoitetaan ilmastonmuuton torjumiseksi?

Hokeman mukana Suomi elää metsästä. Vientituloistamme viidennes edelleenkin tulee puusta ja sen jalostustuotteista. Metsät kasvavat kohisten, muuallakin kuin Suomessa. Verkkouutiset.fi kertoi hollantilaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan Euroopassa on nykyisin enemmän metsää kuin sata vuotta sitten. Eikö siis Suomi saisi hyödyntää lähes ainoaa luonnonrikkauttaan?

Kun metsänhoito meillä on maailman kehittyneintä, niin eikö jo kansainvälisen työnjaon ja ympäristönsuojelun kannalta ole parasta, että metsiä hakataan täällä eikä siellä missä niitä on vähemmän tai missä se tehdään täysin piittaamattomasti? Puunkäyttö kuitenkin on järkevää.

Miten öljyntuotantoa rajoitetaan ilmastonmuuton torjumiseksi? Öljyn polttaminen ja siitä tehdyt muovithan ovat hakkuita paljon pahempia vitsauksia.

Keskivertoluonnonsuojelijan omatunto kolkuttaa tässä vaiheessa jo täysillä. Mikä etuoikeus meillä Suomessa tai länsimaissa yleensä on kuluttaa maailman luonnonvaroja moninkertaisesti kehitysmaihin verrattuna ja lykätä niille vielä ilmasto-ongelmat päälle? Luopumisen tuska ympäristöasioissakin on suurta. Eikö löytyisi mukavaa kompromissia, jossa saisimme lisää vientituloja, mutta Kiribati ei peittyisikään merivedellä?

Tekopyhyys taitaa sittenkin olla suurin este kehityksen kääntämisessä.

Markku Kumpunen
Kirjoittaja on mielipidetoimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.