Kolumni: Västäräkin pyrstön keikutus pelastaa päivän — Miksi tieto luonnon terveysvaikutuksisa ei aina johda oikeisiin toimiin?

Siinä se on: kevään ensimmäinen västäräkki! Se patsastelee polleana valotolpan päällä, keikuttelee pyrstöään.

Onkohan se toinen niistä västäräkeistä, jonka tapasin paikalla ensimmäisen kerran nelisen vuotta sitten?

Västäräkkipariskunta oli ihastunut tonttimme kulmalla seisoneeseen kaivuriin. Pariskunta näytti niin onnelliselta pesää rakentaessaan, että melkein itketti. Tiesin, että kaivuri siirretään pois parin viikon päästä.

En tiedä, kuinka västäräkkipariskunnan pesinnän sinä vuonna kävi. Onneksi pariskunta löysi läheisestä naapurin kivikosta kolon itselleen.

Päivä on joskus pelastettu pienillä asioilla. Pikkulinnuilla on monesti tekemistä asian kanssa. Ne herättävät hyviä tunteita ja kääntävät ajatukset oikeille urille.

Ilta-Sanomissa uutisoitiin vasta brittitutkimuksesta, jonka mukaan päivän aikana nähtyjen lintujen määrä lieventää masennusta, stressiä ja ahdistusta. Linnuilla on ennaltaehkäisevä merkitys terveydenhuollon kannalta.

Tutkimuksessa oli mukana mustarastaita, sinitiaisia, punarintoja ja variksia. Lintujen lajilla ei ollut vaikutusta mielialaan. Olennaisempaa oli, kuinka monta lintua näki päivän aikana kotinsa ikkunasta, pihallaan tai naapurustossaan.

Jostain syystä kaikki se tieto, joka meillä on, ei johda aina oikeisiin toimiin.

Myös Suomessa on kartoitettu luonnon terveysvaikutuksia ja pohdittu luonnon hyödyntämistä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Tulokset eivät yllätä: lähiluonnolla on suuri vaikutus terveyteen.

Luonnon tiedetään muun muassa lieventävän stressiä ja parantavan keskittymiskykyä. Hömötiaisen laulu ei häiritse koskaan.

Jostain syystä kaikki se tieto, joka meillä on, ei johda aina oikeisiin toimiin. 

Vaikka metsä on tärkeä, yhtä totta on, että Suomen kansa on myös aina vihannut metsiään.

Hyvä mieli vaihtuu hengenahdistukseen, kun lähimetsän polku päättyy hakkuuaukean laitaan.