Kolumni: Brexitin jauhamiseen kyllästyneet brittiparlamentaarikot eivät taida tietää sotesta

Kolumni: Brexitin jauhamiseen kyllästyneet brittiparlamentaarikot eivät taida tietää sotesta

Uutiset kertoivat viikolla, että brexit alkaa aiheena jo tympiä brittiparlamentaarikkoja. Brittejä on luonnehdittu sitkeiksi, mutta nyt täytyy sanoa, että vähästäpä kyllästyivät. Täältä katsoen brittien euroeroa on jauhettu kunnolla vasta viime syksystä lähtien. Sehän ei ole mitään soteen verrattuna.

Suomalaiset nykyajan sote-veteraanit jaksavat istua poteroissaan, vaikka aihetta on sote-nimellä pyöritelty tämä vaalikausi ja muilla nimillä jo paljon sitä ennen. Kuluneella viikolla rintamavastuussa on ollut perustuslakivaliokunta, jonka kokoushuoneesta lähetettyjä valokuvia moni on ihmetellyt. Siellä valiokunnan jäsenet istuvat niin korkeiden paperipinojen takana, ettei kasvoja kunnolla erota. Ei ihme, että sieltä välillä on kuulunut huutoa ja ulos on tultu itku silmässä.

Ei ihme, että sieltä välillä on kuulunut huutoa ja ulos on tultu itku silmässä.

Kevään vaaleissa kansanedustajiksi pyrkivien kannattaa mittailla paperipinoja tarkkaan ja kysyä itseltään, onko oikeasti valmis samaan rääkkiin. Kuivaa luettavaa on runsaasti tiedossa, eikä sekään vielä riitä. Asiat pitäisi vielä ymmärtää. Perustuslakivaliokunnassa luulisi kyllästyttävän, kun pelkän esityksen lukeminen vei neljä tuntia. Hallituksen varsinaisessa sote-esityksessä on noin 3 850 sivua, kun brittien EU-erosopimuksessa vain 585.

Kyllästymisen merkitystä ei silti pidä vähätellä politiikassa. Kun äänestäjät väsyvät johonkin naamaan, niin se on menoa, vaikka työn tulokset voisivatkin edellyttää muuta. Se oireilee esimerkiksi niin, että vaihdetaan salamannopeasti kanavaa, kun joku tietty poliitikko ilmestyy ruutuun. Halutaan vaihtaa päättäjiä ihan vain vaihtamisen vuosi. Tunne voi olla molemminpuolinen, kuten Jyrki Kataisella, joka kälppi kesken kauden EU-komissaariksi.

Kyllästyttämällä voi myös voittaa. Kun vain jaksaa ja jaksaa jauhaa samasta asiasta tarpeeksi pitkään, muut voivat lopulta hyväksyä sen – ihan vain päästäkseen siitä eroon.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kymensanomat.fi

Kirjoittaja on mielipidetoimittaja