Kolumni: Äänestäminen on vaikeaa, sillä hyviä ehdokkaita on niin paljon

Kimmo Seppälä

Kolumni: Äänestäminen on vaikeaa, sillä hyviä ehdokkaita on niin paljon

Otsikon sanoin äänestämistä kommentoi radiossa pieni koululaistyttö. Hän perusteli vastaustaan sillä, että mikäli tykkää monesta ehdokkaasta ja voi antaa vain yhden äänen, voi tulla vaikeuksia valinnassa.

Tuleva äänestäjä oli täysin oikeassa, kun itse katson oman alueemme ehdokkaita, siellä on tarjoilla monta hyvää ihmistä ja tulevaa poliitikkoa tai alan ammattilaista.

Jos lähdetään demokratian perusteista, että jokaisella on periaatteessa mahdollisuus tulla päättäjäksi, äänensä voi antaa juuri sille, mitä sydän sanoo. Mutta yksi on valittava.

Aloitin Facebookissa keskustelun ennakkoäänestyksen alkaessa siitä, että äänestääkö sitä sitten ennakkoon vai varsinaisena vaalipäivänä.

Prahassa opiskeleva ystäväni kertoi piipahtavansa Suomen konsulaatissa äänestämässä heti huomenna. Niinhän hänen täytyykin toimia, jos aikoo käyttää äänioikeuttaan. Hänellä on kuitenkin mieleenpainuva äänestys.

Kommenteista jotain poimiakseni ”miä kuulun kans nostalgisiin ihmisiin ja kannatan vaalipäivä äänestystä, jotenkin jännempää, juhlavampaa kera vaalipäivän kahvien” tai ”pojalla eka äänestys ja yhdessä hoidetaan kansalaisvelvollisuus tahi sanottaisiinko kansallisoikeus aidoilla uurnilla” nostavat vaalipäivän arvoa ja perinteitä.

Vaalikahvit äänestämisen jälkeen on yksi perinne, jota eräs ystävistäni kertoi Länsi-Suomessa nimitettävän ”vaalikahvit kera hyvällisen”. Nykyään kun kaikki on niin nopeaa, sähköistä ja tehokasta, vanhat tavat ovat entistäkin arvokkaampia.

Vaikka ”tärkeintä on antaa se ääni, päivällä ei niin ole väliä” itse aion äänestää varsinaisena vaalipäivänä, laittaa paremmat vaatteet päälle äänestämään lähtiessäni.

Vaalipaikalla ei tietystikään mitään tunteisiin viittaavaa toimintaa harjoiteta, mutta äänestämisen arvokkuuden voi luoda mielikuviinsa.