Kolumni: Piristykseksi riittää pari sanaa tai ystävällinen katse

Kolumni: Piristykseksi riittää pari sanaa tai ystävällinen katse

Pyöräilin Langinkosken kirkon lähettyvillä kunnon helteellä vauhdikkaasti kohti työpaikkaani. Tuli tauon paikka, kun pysähdyin liikennevaloihin. Pian viereeni pysähtyi toinen pyöräilijä odottelemaan valon vaihtumista.

— Poljit tosi kovaa. Ajattelin jo, että voisin tarttua komeasta tukastasi kiinni, niin voisit vetää minut Kotkansaarelle, sanoi tämä mukava mies minulle naurahtaen.

Hymyilin tälle työmatkani piristäjälle. Ajattelin, että voisihan tätä puoleen selkään ulottuvaa lettiäni kieltämättä käyttää vetoköytenä. En tosin usko, että jaksaisin siinä tapauksessa polkea yhtä kovaa.

Valo vaihtui vihreäksi.

— Voit mennä, hän sanoi.

Naurahdin ja loppumatka taittui hyvin kepeästi.

Ajattelin jo, että voisin tarttua komeasta tukastasi kiinni, niin voisit vetää minut Kotkansaarelle.

Tämä hauska arjen kohtaaminen hymyilyttää minua vielä tätä kolumnia kirjoittaessanikin. Olen havainnut, että tällaisia kohtaamisia ei useinkaan tule vastaan Kotkassa, eikä ylipäätään Suomessa.

Olen vastikään muuttanut Saksasta takaisin Suomeen. Bremenissä viettämäni vuoden aikana sain kokea, että saksalaiset ovat melko puheliasta sorttia.

Kerrostalon rappukäytävässä kulkiessaan naapurit huikkasivat aina ohi mennessään pohjoissaksalaisen tervehdyksen: ”Moin!” Niin minäkin tein. Täällä Suomessa kuulen harvemmin tuntemattomien moikkaavan vastaavissa tilanteissa, vaikka moi-sanassa olisi taloudellisesti yksi kirjain vähemmän kuin saksalaisessa vastineessaan.

Arkipäiväistä välittämistä varten on olemassa rohkaisevia tapahtumiakin. Esimerkiksi Kohtaamisia Kotkassa -tapahtuma on järjestetty jo kahdesti: viime syksynä ja tänä vuonna toukokuussa. Näissä tilaisuuksissa Katariinan meripuistossa on mahdollista kulkea toisen ihmisen kanssa yhdessä pitkin puiston kävelyreittejä ja ja samalla tutustua.

Kohdatakseen ihmisen ei aina välttämättä tarvitse erityislaatuista tapahtumaakaan. Pelkällä ystävällisellä katseella tai parilla sanallakin voi huomioida toisen ja tuoda hyvän mielen kummallekin.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien toimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet