Jani Halmeen kolumni: Avohakkuita tekevä UPM ei tiedä millä vuosikymmenellä ollaan

Juha Juuti

Kuukkeli.

Yrityselämän trendinä on jo usean vuoden ollut pyrkimys parantaa maailmaa. Jopa perinteiset pahisfirmat Nikestä Nestleen toimivat nyt kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Syynä on iso muutos meidän ihan tavallisten kuluttajien asenteissa. Yrityksiltä edellytetään nykyään enemmän kuin aiemmin.
 
Suomessa perusteollisuus painaa vastavirtaan. Lapissa vesivoimayhtiöt ovat tänä syksynä investoineet alueen matkailua ja omaa mainettaan virkistävien lohiportaiden sijaan asianajajiin. Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima ovat liittoutuneet vastustamaan kalateiden rakentamista Kemijokeen.

Taktiikka on kopioitu television lakisarjoista, joissa huippujuristit yrittävät nujertaa vastustajansa juridisilla tempuilla. Nyt keinona on hankkeen hidastaminen vaatimalla eri tahoilta hillitöntä määrää erilaisia selvityspyyntöjä. Firmat tietävät itsekin tempun olevan silkkaa kiusantekoa.
 
Vesivoimayhtiöitä yhteiskuntavastuu ei ole perinteisesti juuri kiinnostanut, mutta metsäteollisuuden maine on syystäkin kohentunut viime vuosina.

Firmat tietävät itsekin tempun olevan silkkaa kiusantekoa.

Siksi on ollut hämmentävää seurata UPM:n tämän syksyn toimia Itä-Suomessa. Mikkelin kaupunki teki yhtiöstä tutkintapyynnön virkistysalueen hakkaamisesta paljaaksi vastoin lupia. Etelä-Karjalassa UPM:n avohakkuut tuhosivat kokonaisen kuukkelimetsän, vaikka yhtiö tiesi erämaalintujen asuvan juuri siellä. Sielulinnun kotia ei pelastanut edes se, että samainen vanha metsä toimi Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikkana. Vain muutamia vuosia sitten UPM:n tiedotusosasto ylpeili yhtiön omistamien metsien keskeisestä roolista elokuvassa ja korosti niissä harjoitettua kestävää metsätaloutta. Metsän tarina on ylivoimaisesti Suomen katsotuin luontoelokuva.
 
Onneksi paluu nykyaikaan on vielä mahdollista. Energiayhtiöt voivat jäädä myönteisesti historiaan kalaportaillaan ja UPM jättämällä jätkän linnun pienet kotimetsät rauhaan.
 
Jani Halme
jani.halme@outlook.com
Kirjoittaja on parikkalalainen Suuren Journalistipalkinnon voittaja.
 

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet