Kolumni: Itseä leviää kuin itsestään

Itseä-ilmiö levittäytyy tehokkaasti suomen kieleen. Tässä muutama poiminta verkon keskustelupalstoilta: ”Itseä ärsyttää tällä hetkellä kylmä ilma.” ”Itseä ärsyttää aikaiset herätykset.” ”Itseä ärsyttää tuossa vaan melodian ja sointujen puute.” Minua puolestaan ärsyttää jatkuva itseä-sanan viljely ilman possessiivisuffiksia eli omistusliitettä. Pitäisi olla itseäni, ei itseä.

Miksi monet käyttävät nykyisin itse-sanan partitiivia eli itseä ilman omistusliitettä mielipiteidensä ilmaisussa? Entä miksi korostaa itseään itse-sanalla, kun voisi sanoa yksinkertaisemmin minua?

Aion jatkossakin pitää itsestäni huolen.

Vaasan yliopiston suomen kielen lehtorin Ann-Marie Åkersin mukaan tämä omistusliitteetön itseä on tyypillinen ilmaisu etenkin puhutussa kielessä. Siinä ilmiö ei häntä häiritse, mutta kirjoitetussa tekstissä hän kiinnittää huomiota asiaan.

Suomen kieleen asettuvat uudet kielenkäyttötavat ovat parhaimmillaan äärimmäisen virkistäviä ja ovat merkkejä siitä, että suomen kieli pysyy eläväisenä ja ajan hermolla. Välillä kuitenkin takerrun joihinkin ilmiöihin ja pohdin, mistä ja miksi ne tulevat kieleemme.

Monet kielen ilmiöt leviävät tehokkaasti kansan keskuuteen esimerkiksi laululyriikan muodossa. Arvelen, että itse-buumia on saattanut tehostaa Haloo Helsingin vuoden 2011 hitti Maailman toisella puolen, joka on soinut radiossa jo yli viisi vuotta.

Kappaleessahan lauletaan: ”Äiti älä pelkää, kyllä pidän itsestä huolen.” Tässä yhteydessä itse-sanan käyttö on paikallaan, mutta taivutus hämmentää.

Miksi ihmeessä kappaleen kertojahahmo pitää huolen itsestä ilman omistusliitettä, eikä siis itsestään? Syynä voi olla se, että pidempi sana ei rimmaisi yhtä hyvin sävellyksen kanssa. Omistusliite on voinut tuntua sanoittajista kömpelöltä ja jopa vanhanaikaiselta.

Niin tai näin, aion jatkossakin pitää itsestäni huolen.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien toimittaja.

Krista Kierikka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet