Kolumni: Vielä kerran itsenäisyydestä — erään alakoulun gaalaillan tunnelmia

Kolumni: Vielä kerran itsenäisyydestä — erään alakoulun gaalaillan tunnelmia

Koulun rappusilla seistessä tuuli kylmästi, mutta juhlasalista loistavat valot jaksoivat lämmittää jonossa odottavaa. Lapsia näytti jännittävän, mutta ei liikaa, koska jaksoivat ihailla toistensa juhlavaatteita. Päälle oli puettu parasta, tänä iltana vietettäisiin itsenäisen Suomen gaalailtaa.

Kuten kaikissa onnistuneissa juhlissa, valmistautuminen oli aloitettu pitkän aikaa sitten. Ikkunalaudoilla oli sinivalkoisia koristeita, käytävien seinillä julisteita, joissa kerrottiin suurista suomalaisista: tuolla näkyy Tarja Halonen, tuossa Alvar Aalto ja kas, Vesa-Matti Loirikin on joukossa.

Luokissa on taatusti puhuttu siitäkin vaihtoehdosta, että Suomi ei olisi itsenäinen.

Jono etenee kohti kättelyä, jossa rehtori on saanut seurakseen komean nuoren miehen, varmaankin oman koulun oppilas. Toivotetaan hyvää itsenäisyyspäivää ja tervetuloa. Salissa nostetaan limsamalja Suomen kunniaksi.

Salillinen yleisöä nousee seisomaan, kun Suomen lippu saapuu. Luokat esittävät omat ohjelmanumeronsa, lasten innostus tarttuu katsojaan. Salamavalot välkkyvät, joku kuvaa videota.

Suomen kunniaksi lausutaan runoja, lauletaan, soitetaan ja tanssitaan. Mutta ei kovin hartaasti tai vakavasti vaan iloiten. Luokissa on taatusti puhuttu siitäkin vaihtoehdosta, että Suomi ei olisi itsenäinen ja siitä, miten maailmassa monessa paikassa elämä on tuhatmäärin vaikeampaa ja vaarallisempaa kuin meillä täällä.

Olen varma, että oppilaat muistavat juhlaillan pitkään. Silloin pukeuduttiin, kammattiin ja piti käyttäytyä arvokkaasti.

Tärkeintä illassa ei ollut se, oliko jokaisella pikkupojalla puku päällä tai tytöillä kiiltävät juhlakengät. Tärkeintä oli hetki olla me ja juhlia Suomea. Itsenäisyys tuskin tuntuu kovin konkreettiselta lapsista, mutta aikuinen tietää olevan paikkoja, joissa ei saa liputtaa, laulaa kansallislaulua tai edes kokoontua. Se on hyvä muistaa satavuotishumunkin jälkeen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet