Kolumni: Suvaitsematon suvakki

Lehtien mielipideosastoilla ja arvopoliittisten Facebook-kommenttien ristitulessa nousee aika-ajoin kaikkia ituhippejä, kukkahattutätejä ja suvakkihuoria vastaan suunnattu sivallus, jonka joka kolmas neonatsi kuvittelee itse keksineensä:

— Jos väität olevasi suvaitsevainen, sinun täytyy suvaita myös minun mielipiteeni!

Kannattaisi tutustua Karl Popperin näkemyksiin suvaitsevaisuudesta.

Ei. Minä en suvaitse. Eikä minun tarvitse.

En suvaitse sitä, että tummaihoista tuttavaani kohdellaan ravintolassa huonosti hänen ihonvärinsä vuoksi, vaikkei hän ole sen enempää jurrissa kuin naapurin Markku.

En suvaitse sitä, että paikallisbussissa taaperon kanssa matkustavaa muslimiäitiä solvataan hänen lapsensa kuullen.

En suvaitse sitä, että kaikki Lähi-idästä saapuneet pakolaismiehet niputetaan Isis-taistelijoiksi, vaikka he ovat saapuneet Suomeen säästyäkseen juuri kyseisen ryhmän väkivallalta.

En suvaitse tyttöjen sukuelinten silpomista.

En suvaitse epätasa-arvoa kulttuurista riippumatta.

En suvaitse vanhustenhoidon surkeaa tilaa, mutten myöskään sitä, että se katsotaan jotenkin pakolaisten syyksi.

En suvaitse väkivaltaa missään muodossa, kenenkään tekemänä, ikään, sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta.

En suvaitse mielenilmauksia vastaanottokeskuksien läheisyydessä (koska se, kuten joku fiksu kerran totesi, on yhtä järkevää kuin huutovittuilu alakoululaisille hallituksen koulutusleikkaussuunnitelmien vuoksi).

En muuten suvaitse kyseisiä koulutusleikkauksiakaan.

Itseään nokkelina pitävien nuivien kannattaisi tutustua Karl Popperin näkemyksiin suvaitsevaisuudesta. Hän oli tieteenfilosofi, jonka näkemykset ovat vaikuttaneet huomattavasti koko 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan. Popper on todennut, että suvaitsemattomuuden suvaitseminen on kehäpäätelmä, joka johtaa lopulta yhteiskunnan täydelliseen suvaitsemattomuuteen. Sillä tavalla kuin vaikkapa kansallissosialismi 30-luvulla.

Essi Kesti Kirjoittaja työskentelee Kymen Sanomien toimituksessa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.