Sisältöjohtajalta: Nykyisen lehtihenkilön ja tulevan Yle-ihmisen yhdistelmä ei ole hassumpi

Hesarin otsikko viikon mediauutisesta oli oivaltava – ”Lehtihenkilö siirtyy Ylen johtoon”. Uutisessa kerrotaan Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi valitusta Jouko Jokisesta. Jokisen nykyisin johtama Aamulehti nosti keskusteluun sukupuolineutraalit tittelit. Otsikossa lehtimiehestä tuli perustellusti lehtihenkilö.

Jokinen on kokenut sisältöjen tekijä ja etenkin pitkän linjan toimituksen pomo. Hän on päätoimittanut Aamulehden lisäksi Satakunnan Kansaa. Jokinen on lupsakka mies. Häntä on helppo lähestyä, vaikka entisen kuulantyöntäjän lähes kaksimetrinen varsi onkin kunnioitusta herättävä.

Ylen on kerrottava myös sellaisia uutisia, mitkä eivät välttämättä kerää suuria yleisömääriä, mutta palvelevat kansalaisia kattavasti.

Jokinen ottaa varmasti tilan haltuun Pasilan isossa pajassa, mutta ei omi koko tilaa.

Ylen valinta kertoo siitä, että taloon haluttiin taannoisen kohun jälkeen kaiken nähnyt uutismies, joka tulee toimeen oman toimituksen ja sisältöjen lähteiden kanssa.

Jokinen on edeltäjänsä Atte Jääskeläisen jälkeen jo toinen Ylen uutistoiminnan johtoon valittu ammattilainen, jolla ei ole radio- ja televisiotaustaa. Se kertoo myös siitä, mihin Yle on mennyt ja haluaa mennä jatkossa yhä enemmän – verovaroin rahoitettu yhtiö haluaa tehdä verkkoon hyvin kirjoitettuja tekstejä ja julkaista pysähtynyttä kuvaa.

Juuri tässä Yle seilaa epämääräisellä alueella, jos katsoo Ylestä säädettyä lakia, jossa verkkotoimintaa ei kunnolla edes määritellä. Ongelmalliseksi asetelman tekee se, että isoin resurssein toimiva Yle on reivannut sisältöjään yhä enemmän siihen suuntaan, mistä kaupallinen media hakee digitaalisia sisältötuottojaan. Kun toinen jakaa samaa tavaraa ilmaiseksi ja toinen pyytää siitä hintaa, on kilpailuasetelma täysin epäreilu.

Jokisen avauspuheet Ylen linjasta ovat kaupallisen median näkökulmasta rohkaisevia. Jokinen tuntuu painottavan uutisten merkitystä. Se on hyvä, sillä Yle on viime aikoina mennyt verkossa selvästi uutisista poispäin.

Ylen on kerrottava myös sellaisia uutisia, mitkä eivät välttämättä kerää suuria yleisömääriä, mutta palvelevat kansalaisia kattavasti. Siihen verovaroin toimivalla välineellä on moraalinen velvollisuus.

Jokinen voisi persoonallaan ja osaamisellaan parantaa kaupallisen median ja Ylen välistä keskustelua, jossa osapuolet ovat pahimmillaan huudelleet toistensa ohi. Tähän olen myös itse syyllistynyt.

Parhaimmillaan kaupallinen media ja Yle haastaisivat toisiaan uutiskilpailussa, mutta jättäisivät suosiolla myös toisilleen tilaa. Se olisi täysin mahdollista, jos on riittävästi tahtoa. Lopputulos olisi moniarvoista mediaa tukeva ja sitä kautta suomalaisia palveleva.

Katseet voikin kääntää nykyiseen lehtihenkilöön, josta tulee joulukuussa Yle-ihminen.

Pekka Lakka Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän sisältöjohtaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.