Kolumni: Kurssi kohti vähähiilistä rakentamista

Rakentamisen hiilijalanjälki on tulossa osaksi rakennusmääräyksiä. Miksi näin tapahtuu, miten muutokseen voi varautua ja mitä hyötyä tästä kaikesta on?

Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasuista ja kuluttaa noin puolet raaka-aineista. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä ja kiertotalouden kärkimaa jo vuonna 2025. Tavoitteiden saavuttamisessa rakennusala on tärkeässä roolissa.

Hiilijalanjälki tulee rakennusmääräyksiin 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Rakentamisessa on tähän asti pyritty vähähiilisyyteen energiatehokkuutta parantamalla, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan ajattelutavan muutos ja kokonaisvaltaisempaa elinkaariajattelua. Rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakentamisesta, huolloista ja kierrätyksestä aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei sovi sivuuttaa. Rakennuksen pitkän elinkaaren ajalle mahtuu monta eri toimijaa. Heistä jokaisella on mahdollisuus olla osaltaan talkoissa mukana.

Julkaisimme ministeriössä juuri vähähiilisen rakentamisen tiekartan. Sen mukaan hiilijalanjälki tulee rakennusmääräyksiin 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tulevaisuudessa energiatehokkuuden oheen avautuu joustavasti erilaisia keinoja pienentää hiilijalanjälkeä. Suunnittelijoilla, rakennusliikkeillä, materiaalivalmistajilla, kiinteistönomistajilla, sijoittajilla ja lupaviranomaisilla on hyvää aikaa varautua tulevaan muutokseen.

Matka kohti vähähiilisiä rakennuksia alkaa julkisten rakennushankintojen kautta. Niiden arvo on vuosittain noin seitsemän miljardia euroa. Uusittu hankintalaki antaa hyviä mahdollisuuksia toteuttaa vähähiilinen rakennus. Ministeriön julkaisemat vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit antavat tähän käytännön työkalut.

Päämäärä on nyt asetettu. Tulevina vuosina teemme ympäristöministeriössä tasapuoliset vähähiilisen rakentamisen pelisäännöt. Haastan kaikkia rakentamisen ammattilaisia mukaan. Tehdään suomalaisesta osaamisesta vähähiilisyyden ja kiertotalouden malliesimerkki.

Kimmo Tiilikainen
Kirjoittaja on asunto-, energia- ja ympäristöministeri.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.