Kolumni: Voin olla tavallinen olematta tylsä, ja se on tässä melskeessä rauhoittava ajatus

Kai Skyttä

Kolumni: Voin olla tavallinen olematta tylsä, ja se on tässä melskeessä rauhoittava ajatus

Tavallisuus tuntuu olevan tietyissä piireissä suurinta syntiä. Pää painuu kumaraan ja ääni vaimenee, kun itseään pitää kuvailla eikä ole muuta sanottavaa kuin ”ihan tavallinen tyyppi vain”. Pitäisi olla jotakin enemmän, jotakin erityistä.

Kuunnellaan vaihtoehtomusiikkia, pukeudutaan vaihtoehtomuotiin. Vaihtoehdot voivat kuitenkin joskus uuvuttaa. Miten käy turvalliselle tavallisuudelle?

Koen olevani varsin tavallinen, ja se on minusta ihanaa. Tykkään rantasaunasta, pullasta ja Antti Tuiskusta. Minusta on kiva käydä kaupassa, ja puhua kaverin kanssa siitä, mitä muroja hän syö.

Kuulostaako tylsältä? Kenties, mutta tavalliset jutut ovat keinoni suojautua maailmalta, jossa pitäisi koko ajan vastata viesteihin, oppia uutta ja olla trendisetterinä ajan tasalla tai mieluiten etujoukoissa. On mahtavaa tehdä välillä jotain muutakin kuin tuijottaa telkkaria tai puhua jostain muusta kuin muroista, mutta sitäkin tarvitaan. Siispä kuulutan mielenrauhaa heille, jotka laillani stressaavat erityisyyden etsinnästä.

Kun asia stressaa, mietin seuraavaa: Tässä katselen haavan lehtiä rantasaunan ikkunasta. Sama haapa on humissut siinä paikallaan monta vuosikymmentä. Se pärjää oikein hyvin, vaikka puhelin piippailee jatkuvasti ja uusia haltuunotettavia asioita kasautuu listalle. Siinä se vain humisee.

Haapa pärjää oikein hyvin, vaikka puhelin piippailee jatkuvasti.

Sitten mietin tätä: Jotkut asiat eivät elämässä muutu. Pullantuoksu on yhtä mahtava nyt kuin ennenkin. Saimaan aallot ovat törmäilleet rantakallioihin niin kauan, ettei sitä käsitä. Mansikat kypsyvät joka vuosi. Ainakin tähän asti.

Saattaa kuulostaa siltä, että tämä kolumni päättyy sanoihin carpe diem, eikä edes mitenkään ironisesti. Ei kuitenkaan.

Siihen tämä päättyy, että tavallista tarvitaan. Tylsä ja tavallinen ovat kaksi eri asiaa. Olen siis reippaasti ihan tavallinen, en ”ihan tavallinen vain”. Tavalliset asiat, joihin ei arjessa kiinnitä suurempaa huomiota tai joilla ei lesoilla Instagramissa tai Facebookissa, tuovat kaivattua perspektiiviä muutokseen.

Kirjoittaja on ilmiötoimittaja Kaakon Viestinnässä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet